Pitkästä aikaa mätsärissä

Jahas mitäs sitten? No lauantaina mentiin koirien kanssa kaverin luo Kylmäkoskelle. Siellä käytiin vähän lenkillä ja juoruttiin kivoja. :) Kári sai olla irti, kun ei ollut mikään kunnon autotie vaan lähinnä peltotie. Mietin välillä josko Imirinkin päästäis, kun periaatteessa oli turvallinen, kun lähimmän ison tien ja tän välissä oli sekä metsää, että hirviaita, mutta en sitten uskaltanut kun pelkäsin, jos kuitenkin hirviaidassa on reikä ja sittne Imir seikkailee siellä.. No sitten tiestä haarautui tie joka lähti poispäin isosta tiestä ja päätin että nyt päästän sen irti. Valitettavasti tie loppui lyhyeen kun joki oli tulvinut pellolle ja tielle. Imir oli ehtinyt olla irti ehkä 5min, eikä sillä tosiaankaan ollut mitään aikomusta tulla vielä remmiin. Siinä oli sitten onneksi lato, johon mentiin sitten kaverin ja Kárin kanssa sisälle ja johan Imiriäkin kiinnosti missä oltiin ja saatiin se sitten sinne jumiin ja sieltä kiinni. En voi sinällään syyttää Imiriä ettei sitä vielä huvittanut tulla, kun ei oo pitkään aikaan saanu juosta ulkona irti. Ja jos ei olis ollu tulvaa olis ehtinyt olla pidempäänkin. Onneksi oli se lato. :) Lenkin jälkeen paistateltiin vielä auringossa ja sain tooosi hyvää mustikkajuustokakkuakin. Koiratkin olis mielellään ottaneet, mutta en suostunut jakamaan tällä erää.

 oikein kiva tie

 

 islantilainen lumipyörijä

 

 tässä tuli vastaan tulva

 

 hengailua

 

 

Sunnuntaina olikin sitten vähän toiminnallisempi päivä. Olin ilmoittanut molemmat koiruudet mätsäriin. Isi lähti mukaan koiravahdiksi. Päivä oli aivan upea ja aurinkoinen ja mätsi paikalla oli melkoisen lämmin. Aika kauan saatiinkin odotella, kun ensin siinä meidän kehässä oli isot pennut. Sitten vihdoin Kárin vuoro ja voi vitsit se oli hienosti! Sininen nauha kuitenkin tuli, kun parina oli vanhempi esiintyjä. Mulla piti olla ihan hyvin aikaa vaihtaa koiraa, mutta joku olikin lähtenyt pois, joten sitten ne huutelikin mut heti sinne Imirin kanssa. Se oli sitten vähän juosten kustua.. Imir oli kun olisin sen suoraan jostain päiväunilta herättänyt.. No joo sininen nauha kouraan.. Mielessäni kyllä kirosin, kun sitten molemmat oli sinisten kehässä.



maailman fiksuimmat mätsäriodottelija



Kun yhteis kehä sitten tuli, isi sai tulla Imirin kanssa ja mä menin Kárin kanssa. Ihan hyvin Imir isinkin kanssa oli, joten voinen sen huoletta antaa ihan kelle hyväntä näyttelyremmi kaulassa. Jos kerran on noin nätisti isinkin kanssa niin varmasti on muidenkin. No joo tuomari kätteli isin pois ja me päästiin jatkoon ja jatkoon. Lopulta Kári sitten oli sinisten paras. Palkinto oli..nooh.. suorastaan koominen. Siellä oli Jokke-merkkinen panta ja talutin, jotka siis oli pysyvästi kiinni toisissaan. Panta oli kokoa järkyttävän iso! Siis oikeasti mun molemmat koirat olis mahtuneet siitä kerralla läpi. Eli siis täysin turha palkinto meille. Sitten jouduttiin hetki oottaan BIS kehää. Siellä sitten pyörittiin ja katselin jo vähän pettyneenä että ai täältä saa vaan 4 palkinnon. Musta se oli vähän ikävää, kun Turussa usein BIS kehässä kaikki saa jotain. No me jäätiin sitten just BIS5, joten ei palkintoja meille. Tässä vaiheessa päätin, että tarttee kyllä kysyä, josko ton sais vaihtaa, koska olihan se nyt naurettavaa olla sinisten isojen paras, eikä saa mitään. Menin sitten kysymään ja kovin olivat valmitta jotain tekemään ja sainkin siten tilalle koiran nameja ja jonkun pyyhkeen. Taitaa mennä pyyhe kyllä arpajaisvoittoihin. Mulla on sen verran paljon astiapyyhkeitä, että en tartte kyllä lisää. Mutta kovin oli kiitollinen vaihdosta. Tuomarit oli tosi kivoja ja muutenkin mätäsri ihan hyvin järkätty. Toki siellä nyt oltiin se perus 4 ½ tuntia, mutta kivaa oli kun oli nätti päivä. Illalla ei sitten paljon tarttenutkaan mitään tehä.

 kevätposetus

 

 oih vettäääh!

 ihan parasta

 



märkäposetus

Eilen olin sitten koirien kanssa hallilla, kun se saattoi olla ainoa päivä kun tällä viikolla pääsen. Sain kaverin mukaan ottaan vähän videoo, mikä oli tosi kiva. Imir oli ihan toisaikainen, ei sen kanssa saanut tehtyä oikein mitään. Taisi vielä sunnuntai painaa. Kári oli ihan super, minä en niinkään. :D Siinä tein pari radan pätkää jotka kuvattiin, sitten keppejä ja sitten tehtiin vielä yhdessä sitä pahaa puomia. Ihan ok meni niin taas että nostin Kárin sinne ylös ja ihan rauhassa se sieltä alas tuli. Ylöspäin jännitys oli suurempi mutta kiipesi päälle asti. Että ihan hyvät reenit. Sitten kävelytettiin vielä koiria ja Kárihan päätti sitten mennä uimaan.. Siis lätäkköön piti oikein innolla mennä räiskyttämään. Tosi oli kivan hajuinen koira kotimatkalla. Muuten päivä meni aika rauhassa, illalla sitten pesin Kárin oikein kunnolla. Ja oli kyllä aikakin, kyllä meinaan sellaista likavettä siitä tuli että hyhyhy. Nyt se on puhdas ainakin jollain tasolla. Toivotaan että vähän siistimpänä pysyykin lauantaihin asti, jotta olisi oikein nättinä sitten Lahdessa.

nurmikkoon on hyvä kuivata.