Tää talvi on toistaiseksi ollut kyllä oikein kunnon talvi oikein isolla T:llä. On tullut lunta, on ollut pakkasta. En valita yhtään, tää on upeaa! Sisätilat pysyy puhtaina, kun ei tule kuraa ja kun pukeutuu kunnolla niin tarkenee hyvin tuolla ulkona. Ja kun rivarissa asuu, niin ei onneksi noita lumitöitäkään ole ihan hurjasti tehtäväksi. :D Autoa nyt tietty sitten saa kaivella aina välillä aika syvistä kinoksista. Mutta pakkasillakin onneksi auttaa kun on moottorilämmitin ja sisätilalämmitin! Onneksi sellaisetkin tuossa käytetyssä vermeessä oli kun sen ostin. Ihan helmi löytö kyllä.
ai on jotain lunta?
vuoden eka paimennuskerta.
Viime viikonloppuna ajeltiin lauantaina (19.1) Kerimäelle avaamaan paimennuskausi. Sain onneksi seuraa Lappeenrannasta, niin ei tunnu matkakaan pitkältä. :) Kárilla oli liikaa virtaa.. Kuten oletinkin, kun on ollut reilu kaksi kuukautta taukoa ja pakkasta oli se -16. Tehtiin sen kanssa juttuja mitkä oli helppoja, ettei tule tappelua, kun mulla palaa käämi. :D Toki myös uutta tuli, kun mentin ihan uusia reittejä. Hyvin se blokkaa itse kaikki risteykset, ei yhtään tarinnut käskeä. Glaesirille eka kierros tauon jälkeen oli jännä, mutta toinen kierros meni todella hyvin! Tehtiin jopa porttia, että tuli tekemistä. Usko on luja, että siitä tulee vallan hyvä. :)
näin hienosti siis menee kun on molemmat. :D
tän sentään Glaesir osaa yksinkin mainiosti, tarhaan ei tulla kun siellä on hevosia.
La- su yönä satoi lunta, ja aamulla tuli aika paljon vielä lisää, mutta onneksi loppui sitten kumminkin jos siihen kun menin tallille. Siellä sitten ihan paistoi aurinko ja oli kaikin tavoin upea keli, kylmä juu, mutta lähinnä mulla oli hiki. Me on nyt muutamia kertoja menty alkukäynnit niin, että mä ratsastan ja koirat on irti. Se on mennyt tosi hyvin. Toki se auttaa että Lotalla on ihan lehmänermot noiden koirien kanssa, tai no lähinnä Glaesirin. Kári osaa kyllä olla poissa tieltä, Glaesir välillä vähän hölmöilee. Kuitenkin koirat on noin yleisesti aina hevosen edellä ja tarpeen kaukana, ettei ongelmia tule. Tai jos jäävät taakse, niin jäävät niin kauas, ettei jahtaamista tapahdu tai riskiä mahdollisen potkun osumisesta ole. Tai näin mä luulin että ne osaa. :D Olin tallilla myös tänään (keskiviikko) ja mulla oli vain Glaesir mukana, koska Kári lähti Valkeakoskelle. Lähdettiin oikein hyvin pihasta ja hetki meni oikein mallikkaasti ja sitten tuntui että Glaesir unohti kokonaan missä pitäisi olla ja mitä tehdä. Niin se taitaa vaan olla, että se katsoo Kárilta mitä tehdään ja mitä mamma käskee. No nyt piti ajatella itse... Onneksi Lotta on tuollainen kuin se on, koska Glaesir sitten päätti, että jos asiaa pitää tuumia, niin tuumitaan sitten ihan kunnolla ja istahdetaan miettimään että mitäs ihmettä.. No siinähän pienet aivot kävi kovilla, mutta kyllä se alkoi sen pikkuhiljaa itsekin tajuta. Loppu matka meni jo oikein loistavasti. Mutta ai että kun oli pienellä miehellä rankkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti