Saran leikkivierailulta
Sunnuntai menikin sitten lähinnä väsyneissä merkeissä. Tulin hakeen koirat pois äidin hoivista ja palauduttiin kotiin. Maanantaina ei varmaan tehty just mitään. Tai en ainakaan muista tehneeni just mitään. Tiistaina otin kuitenkin sitten taas itseäni niskasta kiinni ja lähdettiin reenaan hallille. Kun sitä lähettämistä vaan nyt niille esteille tarttee reeniä. Kárin kanssa otin myös keppejä, jotka sujuu jo 70% kerroista todella hyvin ja siististi. Lähettäminenkin alkoi sujua tai ainakin sen verran että tuo tajusi vähän lähteä. :D Tehtiin sitä sekä esteelle, että putkeen. Putki oli helpompi, kuten oletinkin, mutta pääasiahan on että alkaisi irrota. Imirin kanssa tehtiin puolenvaihtoja ja seuruutusta ja juttuja oikealla. Se alkaa olla vähän liian hyvä tässä, tartteis päästä kursseille, koska itseltä loppuu vähän ideat ja kun ei näe itteensä niin ei myöskään tiiä mitä pitäis korjata. Into on kuitenkin nyt ollut hyvä, kun reenii Kárin ensin.
huomaatteko paljonko Imiriä kiinnosti?
Keskiviikko oli muuten aika normi päivä, mutta pikkuserkkuni tuli leikittämään ihanaista Saraansa mun porukoiden pihaan. Kárilla ja Saralla tuo sujuu tuo leikki. Ja onhan se kiva kun koirat väsyttää itsensä keskenään niin ei tarvii itte niin paljon huhkia. Toki kyllä me myös lenkkeiltiin ihan reippaasti keskiviikkona, joten kyllä koirat sitten olikin ihan väsyjä illalla. Kävin myös tallilla Retua vähän taluttelemassa. Sielläkin on taas uusia sääntöjä ja Retua ei saa nyt tallissa taluttaa, joten vein ensin Raakelin viereiseen tarhaan ja sitten Retua taluttaan siihen viereen. Ihan hyvin olivat molemmat. Onneksi nuo muuttavat pian muualle, on tuolla vähän haastava meno välillä tuolla tallilla..
vähän villiä välillä. D
Torstaina aloitettiin taas aamu suuntaamalla hallille ja samoilla kaavoilla mentiin. Kárille lähettelyä ja tietty jotain pientä rataakin. Sujui taas jo paremmin, että eiköhän se tästä. :D Keppejä, koska ne on nyt koko syksyn projekti saada kuntoon ja varmoiksi ja sitten keväällä lähetään tekeen keinusta varma. Sitten on vielä se estekorkeus, mikä pitäis hoitaa oikeaksi. Nyt on menty 45cm ratoja ja ne menee ihan ok. Harvoin tuo mitään tiputtaa, mutta kyllähän se vauhdikkaammin menee 35cm ratoja. Ja kun tuosta pitäis kuitenkin vielä päästä vähintään se 10cm ylemmäs. Mutta onhan meillä aikaa ja jos ensi vuonna vaikka vasta mentäiskin mölleihin, niin ei ole mikään kiire.Imirinkin kanssa tein vaihteeksi keppejä ja myös vähän hyppyä, sekä rallytokon, että tokon tyyliin. Se oli jossain vaiheessa tosi hyvä toko hypyssä, mutta nyt se valuu sieltä siivekkeen ylitse takaisin. Että sitä vähän reenittiin ja kyllä se sitten sujuikin, mutta näissäkin on se ongelma että paljon ei voi hyppyyttää, ettei toista satu. Eli ihan muutamalla toistolla täytyy mennä. Sitten tehtiin kivoja juttuja, kuten putkea ja niitä suunnanvaihtoja. Ne tuntuu olevan ton mielestä tosi kivoja, joten niitä on hyvä reeniä lopuksi.
Yleensä en iltaisin käy kuin pienillä lenkeillä, mutta torstaina tuli lähdettyä siihen viereiseen mettään juoksuttaan vielä Kárista loppuenergioita pois. Siellä oli todella rauhallista, mutta me nähtiin jokin outo elukka. Vähän väittäisin että se saattoi olla minkki... Katsoin ensin että se olisi kettu, mutta ei ketut vaan ole sellaisia tummia.. Kai? No oli mikä oli, eipä se meidän lenkkiä paljon häirinnyt, kun koirat ei sitä nähneet, haistoivat vain. Oli kyllä mukavan rentoa menoa. Ja kun kuu nousi niin voi taivas, miten upea se oli! sitä katseli kyllä ihan ilokseen.
utelias? ai minä?
Perjantaina otettiin aamulla suunnaksi Lotila. Lenkki meni kai ihan hyvin, mitä nyt meni fleksi rikki melkein heti kun mentiin metsään... Pirhana... Metsässä se nyt ei niin haittaa ettei kelaa takas, mutta tiesin että loppumatka kotiin olisi.. noo haasteellista. Kári sai taas painaa meneen, niin paljon kuin sielu sieti. Loppumatka olikin sitten vähän haasteellista lähinnä Imir joutui superlyhyelle, koska siinä lähellä kelaa on se leveempi osa, mistä sai pidettyä kiinni. Se olis sitten taas uuden fleksin hankkiminen edessä. Tosin meinaan kyllä viedä tuon takuuseen, koska en tehnyt mitään väärää ja siis Imirin kiskaisusta meni rikki, vaikka on tehty 35kg koirat muka kestämään. Imir kuitenkin painaa "vain" 18, joten kyllä sen mun logiikalla tartteis vähän Imirin kiskaisuja kestää, mutta ei näemmä. Onneksi siinä on 3v. takuu, joten sinne mennään sit kitiseen. :D
Heitä nyt se pallo!!
Iltapäivällä meillä oli Kárin kanssa ohjattu reeni ja vähän mietin että teinkö virheen kun tehtiin aamulla niin pitkä lenkki. No en ilmeisesti, Kári oli ihan liekeissä! Eka harjoite oli sellainen vauhti 5 estettä ja ne menikin kyllä vauhdilla! Sitten otettiin keinua! Jo viimeksi testattiin vähän ja nyt taas. Kári vähän epäröi, mutta ei selkeesti kuitenkaan pelkää laitetta. Otettiin vissiin 5 toistoa, joista kaikki onnistuneita. Sitten kahdet kepit ja sitten taas rata reeniä. Kári meni niin hyvin! Mä meen taas välillä siivekkeiden päälle ja huidon kuin hyttysmetsässä, mutta kun vähän keskityn niin menee paremmin. Kyllä Kári osaa, kun vaan luottaisi vähän. Osa rataa meni ihan superhyvin meiltä molemmilta ja osan mä sitten unohdin. Sitten pätkäistiin vähän lisää, jotta sain sen kohdankin onnistuun minkä tuppasin unohtaan, jos yritin tulla alusta asti. Ja onnistuihan sekin sitten. :) Kyllä jäi hyvä mieli ja kova hiki reeneistä. Imir oli taas ystävillä ja sinne menin sitten viettään iltaa. Opin myös uuden pelin Fluxx sen nimi taisi olla ja oli oikein kiva. Mieluusti pelaisin uudelleenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti