No nyt on sitten lämmintä. Jos kesäkuussa oli kylmä ja käytin joinain päivinä vielä pitkiksiäkin housujen alla lenkillä, niin nyt on sitten lämmintä. Sinällään tietty hyvä että meidän aamulenkit alkaa siinä neljän maissa, niin on edes asteen viileämpää ja koiratkin vielä jotain jaksaa. Tosin pyrin kyllä niin että pääsevät juomaan/uimaan matkalla, koska nyt on aamusin jo tosi lämmin.. Kári ei muuta tekiskään kuin lilluis vedessä, mutta välillä senkin on kuivuttava. Vähän harmittaa niitä päiviksi jättää tänne kämppään, kun tää on nyt aika lämmin. Ei täällä viime kesänä näin lämmin ollut.. Mutta hyvin ovat tuntuneet pärjäävän vielä ja enää tässä on kolme työpäivää tuolla ja sitten en ole onneksi enää siivoja.
Viime torstaina pääsin meiltä jäi agireenit väliin, mä kävin tekemässä jotain muuta! Pääsin vihdoin moottoripyörän kyytiin! :D Mulla on ollut kova hinku kokeilla tuota jo ties kuinka pitkään, mutta jotenkin ei ole kavereissa ollut ihmistä jolta olis voinut kysyä, kunnes tajusin että onhan sillä yhdellä pyörä. Ja onneksi oli kiltti ja vei minut ajelulle! Tykkäsin kuin hullu puurosta ja kyllä olis kiva jos löytyis joku vakinainen kyyditsijä. :D Ehkä mä joskus keski-ikäisenä läväytän ja ajan moottoripyöräkortin ja ostan oman pyörän. Kyllä se niin hauskaa oli! Tai sitten etsin miehen, jolla on oma pyörä...
Viikonloppu menikin taas koiraharrasteissa. Lauantaina meillä oli suuntana Mäntsälä ja näytelmät. Kehään oli menossa vain Kári, mutta Imir tuli turistiksi mukaan. Näyttelyyn oli ilmoitettu 16 issikkaa, mutta 15 oli paikalla. Valio uroksia oli kolme. Kári oli niistä toinen ja sitten paras uroskehässä kolmas. Että ihan mainiosti meni! Kun oltiin pu kehässä, päätti Imir että ei tämä oo näyttely eikä mikään, jos hänkin ei ole kehässä ja avasi sitten omatoimisesti vetoketjun kevyt häkistä ja tuli sieltä sitten kehään... Onneksi sain sen heti kiinni, eikä päässyt viipottelemaan minne sattuu, mutta kyllä löi sydän hetken tyhjää. :D Päivä oli varsin kuuma ja hiostava, mutta oikein iloisesti aika meni islantilaistuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Kárin arvostelu tulee ajallaan tuonne sen omalle sivulle. Hienosti se taas pääosin käyttäytyi, edestakas juoksussa parhaan valion kanssa tuli vähän jotain pörinää, mutta aika helpolla sen kierrokset saa alas, joten ei ongelmaa. Hieno elukka!
Toisella kierroksella mun molemmat pojat meni isompaan aitaukseen kokeilemaan. Imiristä lampuri sanoi, kuten muutkin paimenet, että siitä tulisi varsin hieno työkoira, jonkun muun kuin sun kanssa! :D No tuttua huttuahan tuo, eikä siinä mitään, niin se vaan on, että Imir ei mua lampailla kunnioita, joten mun kanssa se ei voisi niitä hommia tehdä. Hieno mies se on kuitenkin! Kárilla oli niin into piukassa, että pari kertaa meinasin heittää lipat, kun toisella oli niin paljon intoa hommaan. Ja hirvee hikihän siellä tuli, kun tuon perässä juoksi menemään. Kuulemma tuostakin koulutuksella saisi varmaan tosi hyvän paimenen, sen verran intensiivisesti piti lampaita silmällä. Että ei kun etsimään sitten joku lammastila sieltä etelä-pohjanmaalta minne mennä reenaan... :P Olisihan tuo upea harrastus, jos edes jossain suht lähellä tuollainen tila olisi. Ehkä vielä joskus. Ainakin tuolla on paimennusvaistot tallella! Muidenkin koirien suorituksia oli ilo seurata, kyllä kaikilla jotain kiinnostusta lampaisiin oli, intensitetti kyllä vaihteli kovin. :D Valtavan hauska päivä sekä mulle että koirille.
Maanantainakin helteestä huolimatta harrastettiin, kun ystäväni tuli pitämään mulle reeniä rallytokon ylempien luokkien saloista. Imirin kaa tehtiin remmissä, lähinnä oikealla seuruuta ja juttuja oikealta. Imir ei ole millään lailla toispuoleinen, vaan seuraa ja tekee ihan yhtä hienosti molemmista suunnista. Mutta remmissä! :D Voi että kun sillä into riittäis noin myös irti, se olis ihan mahtava! Sitten oli Kárin vuoro. Sen kanssa tehtiin merkkiä ja aika äkkiähän tuo tajusi mitä siltä halusin. Sitten tehtiin se oikealla seuruu rata. Kári vähän vinottaa oikealle, eli ei kun reenaan oikealla seuruuta lisää. Ja peruuttamista, sitä meidän pitäis tehdä oikein urakalla. Mutta onpahan sitten pitkäksi syksyksi jotain tekemistä näiden karva-apinoiden kanssa.
Tiistaina mentiin sitten äidin ja isän luo yöksi, pakoon tätä kodin kuumuutta. Aamulla lenkkeiltiin sitten tänne ja koirat kävi aamulenkillä uimassa. Tänään ei ole tehty oikeestaan mitään. Pari pientä ja hidasta lenkkiä kun on niin kuuma. Itsellä on ihan veto pois ja mitään ei jaksa. Nyt kyllä kaipaisin sitä pakastinta ja jäitä. :)
kyllä islantilainen aina varjoa löytää. :D
junnuja
Rop-koiruus
Viime torstaina pääsin meiltä jäi agireenit väliin, mä kävin tekemässä jotain muuta! Pääsin vihdoin moottoripyörän kyytiin! :D Mulla on ollut kova hinku kokeilla tuota jo ties kuinka pitkään, mutta jotenkin ei ole kavereissa ollut ihmistä jolta olis voinut kysyä, kunnes tajusin että onhan sillä yhdellä pyörä. Ja onneksi oli kiltti ja vei minut ajelulle! Tykkäsin kuin hullu puurosta ja kyllä olis kiva jos löytyis joku vakinainen kyyditsijä. :D Ehkä mä joskus keski-ikäisenä läväytän ja ajan moottoripyöräkortin ja ostan oman pyörän. Kyllä se niin hauskaa oli! Tai sitten etsin miehen, jolla on oma pyörä...
Viikonloppu menikin taas koiraharrasteissa. Lauantaina meillä oli suuntana Mäntsälä ja näytelmät. Kehään oli menossa vain Kári, mutta Imir tuli turistiksi mukaan. Näyttelyyn oli ilmoitettu 16 issikkaa, mutta 15 oli paikalla. Valio uroksia oli kolme. Kári oli niistä toinen ja sitten paras uroskehässä kolmas. Että ihan mainiosti meni! Kun oltiin pu kehässä, päätti Imir että ei tämä oo näyttely eikä mikään, jos hänkin ei ole kehässä ja avasi sitten omatoimisesti vetoketjun kevyt häkistä ja tuli sieltä sitten kehään... Onneksi sain sen heti kiinni, eikä päässyt viipottelemaan minne sattuu, mutta kyllä löi sydän hetken tyhjää. :D Päivä oli varsin kuuma ja hiostava, mutta oikein iloisesti aika meni islantilaistuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Kárin arvostelu tulee ajallaan tuonne sen omalle sivulle. Hienosti se taas pääosin käyttäytyi, edestakas juoksussa parhaan valion kanssa tuli vähän jotain pörinää, mutta aika helpolla sen kierrokset saa alas, joten ei ongelmaa. Hieno elukka!
vsp
Kárin siskolikka!
veteraanin mielipide nuorisosta! :D
Sunnuntaina meillä sitten oli aamulla lähtö kohti Oripäätä. Otettiin Toijalan ABC:ltä yksi kyytiläinen mukaan ja sitten ajeltiin lammasfarmille. Paikka oli oikein kiva! Päättyvän tien päässä, varjoisa piha, ihanan kylmää vettä seinästä yms. Olin aluksi varannut kerran vain Kárille, mutta kun tilaa oli, pääsi myös Imir paimeneen. Imir saikin sitten aloittaa koko touhun. Hienostihan se meni, tokikin oli jo heti 10 niin lämmin, että eipä se kauaa jaksanut. Sitten välissä oli kaikki muuta 12 islanninlammaskoiraa ja sitten Kári sai pitää viimeistä sijaa. :D Olin ajatellut että onko Kári nyt alkanut pelätä lampaita, kun kulki alueella häntä alhaalla ja pyyteli välillä syliin. No kun aitaukseen mentiin niin totesin että ei ollut ei.. Sellainen veturi mulla oli liinan päässä että ei mitään rajaa.
häkkieläin
ekan kierroksen räpsyjä
Toisella kierroksella mun molemmat pojat meni isompaan aitaukseen kokeilemaan. Imiristä lampuri sanoi, kuten muutkin paimenet, että siitä tulisi varsin hieno työkoira, jonkun muun kuin sun kanssa! :D No tuttua huttuahan tuo, eikä siinä mitään, niin se vaan on, että Imir ei mua lampailla kunnioita, joten mun kanssa se ei voisi niitä hommia tehdä. Hieno mies se on kuitenkin! Kárilla oli niin into piukassa, että pari kertaa meinasin heittää lipat, kun toisella oli niin paljon intoa hommaan. Ja hirvee hikihän siellä tuli, kun tuon perässä juoksi menemään. Kuulemma tuostakin koulutuksella saisi varmaan tosi hyvän paimenen, sen verran intensiivisesti piti lampaita silmällä. Että ei kun etsimään sitten joku lammastila sieltä etelä-pohjanmaalta minne mennä reenaan... :P Olisihan tuo upea harrastus, jos edes jossain suht lähellä tuollainen tila olisi. Ehkä vielä joskus. Ainakin tuolla on paimennusvaistot tallella! Muidenkin koirien suorituksia oli ilo seurata, kyllä kaikilla jotain kiinnostusta lampaisiin oli, intensitetti kyllä vaihteli kovin. :D Valtavan hauska päivä sekä mulle että koirille.
toisen kierroksen satoa minun koirista. Kuvat: Raija Frantsi
Ai miten niin joku vetopäällä??
Maanantainakin helteestä huolimatta harrastettiin, kun ystäväni tuli pitämään mulle reeniä rallytokon ylempien luokkien saloista. Imirin kaa tehtiin remmissä, lähinnä oikealla seuruuta ja juttuja oikealta. Imir ei ole millään lailla toispuoleinen, vaan seuraa ja tekee ihan yhtä hienosti molemmista suunnista. Mutta remmissä! :D Voi että kun sillä into riittäis noin myös irti, se olis ihan mahtava! Sitten oli Kárin vuoro. Sen kanssa tehtiin merkkiä ja aika äkkiähän tuo tajusi mitä siltä halusin. Sitten tehtiin se oikealla seuruu rata. Kári vähän vinottaa oikealle, eli ei kun reenaan oikealla seuruuta lisää. Ja peruuttamista, sitä meidän pitäis tehdä oikein urakalla. Mutta onpahan sitten pitkäksi syksyksi jotain tekemistä näiden karva-apinoiden kanssa.
Tiistaina mentiin sitten äidin ja isän luo yöksi, pakoon tätä kodin kuumuutta. Aamulla lenkkeiltiin sitten tänne ja koirat kävi aamulenkillä uimassa. Tänään ei ole tehty oikeestaan mitään. Pari pientä ja hidasta lenkkiä kun on niin kuuma. Itsellä on ihan veto pois ja mitään ei jaksa. Nyt kyllä kaipaisin sitä pakastinta ja jäitä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti