Keskiviikkona tapaninpäivänä ajeltiin takaisin Turkuun, kun piti mennä töihin. Äiti oli ihana ja vei koirat aamulla kunnon lenkille, vaikka pakkasta oli kevyet -18 astetta. Sinne metsään menivät, missä Imirkin saa olla irti ja kun aamusta olivat niin eihän siellä ketään muita ollut. Ajomatka meni rauhassa ja sitten käytin koirat vaan pissalla ja lähdinkin sitten töihin. Töiden jälkeen käytiin sitten vielä ½ tunnin lenkillä. Torstaina mentiin heti aamusta tuolla yläjuoksun puolella aamulenkillä. Vähän kahlailtiin umpi hangessakin. Lenkki meni muuten oikein hyvin, kohdattiin vain sitten lenkin loppupuolella ei ihan niin hallussa oleva sakemanni... Näin ne jo ajoissa ja Kári oli edellä ja katseli niitä vähän, mutta tuli heti kutsusta luo. No tuo sakemanni lähti sitten täysi Kárin perään ja sai sen kiinnikin... Siinä vähän pöllytti Kária ennen kuin Kári pääsi mun luo ja turvaan. Vähän oli kyllä härdelliä kun Imir kävi vähän kierroksilla tuolle sakemannille, kun oli kuullut Kárin vinkaisevan. Sitten yritit pitää omas sun takana ja tuon yhden hölmön sun edessä. No koiran omistaja oli siinä ihan kyllä tosi nopeesti ja sai sitten koiransa kiinni. Ei tuntunut Kárille mitään ongelmaa tuosta jäävän ja Imirkin rauhoittui heti kun toisen koiran omistaja oli paikalla. Mies pahoitteli kyllä kovin ja siinä tutkiskelin niin ei Kárissa mitään ollut. Sillä miehellä oli kaksi koiraa mukana, joista tämä ei niin hallussa on kuulemma vaimon, eikä hän yleensä pidä sitä irti, mutta oli ajatellut että ei siellä metsässä ketään siihen aikaan ole... No onneksi ei sattunut mitään ja Kárikin vain vähän säikähti. Miehen oma koira sen sijaan istui koko episodin ajan tasan siinä mihin mies oli sitä käskenyt istua, joten uskoin kyllä hyvin, että ei ole varsinaisesti tämän herran koira tuo joka ei ihan hallussa ollut. Mukava mies ei siinä mitään.
rapsutuksista nauttija :)
joulu oli kovin väsyttävä tälle herralle
Töiden jälkeen matka sitten suuntautui kohti Lietoa, meidän viimeisiin agi reeneihin täällä päin suomea. Kári oli niin vedossa! Eka rata oli mulle kokemattomana ohjaajana vähän haastava, en ihan koko aikaa pysynyt Kárin edellä ja sehän hidasti meidän menoa melkoisesti. Mutta oli kyllä hienoa menoa! JA tuon pussi ja putki on kyllä jotain niin hienoa jo! Vähän kauempaa saisi irrota, mutta onhan tässä aikaa. Samaten myös pöytä sujuu niin hienosti! Ei edes yritä mitään ennen kuin saa luvan tulla alas! Hieno pentunen. Keppejä ja kontakteja tarttee sitten keväällä ruveta jossain vaiheessa reenaan kunnolla ja sitten kesällä alkaa pikku hiljaa nostella korkeutta noissa hypyissä. Kun nyt kuitenkin on noin iso, niin tarttee antaa hyvin aikaa ensin kehon kehittyä.
alku oli varsin vauhdikasta
hetki vähän rauhallisemmin
ja meno jatkuu
lumi-istujat
Eilen perjantaina mentiin sitten hakeen reenikamu mukaan ja ajeltiin tallin taakse metsään. Siellä kun voi kans pitää Imiriä irti. Vein auton vähän pidemmälle kuin normaalisti ja näin ollen päästin Imirinkin suoraan autosta menemään. Siellä ne sitten juoksi kuin mielipuolet nuo mun kaksi ja myös reenikamun pikkuinen meni ihan iloisasti ja välillä oikein kunnolla leikkikin Kárin kanssa. Imir oli ihan jossain ekstaasissa koko ajan ja paahtoi ja paahtoi ja haukkui tietenkin mennessään. Kääntökohdassa reenikamun koiruus löysi maasta jotain ja alkoi kaivaa monttua ja sitä sitten kaivoikin oikein antaumuksella. Välillä nää mun pölöt kävi kans katsomassa ja kaivamassa. En tiedä mitä siellä oli, kuraa näytti olevan, mutta melkoisesti jaksoi kyllä kaivaa! Kiva lenkki oli ja hyvillä mielin jätin koirat tänne kun töihin lähdin.
ja melkoisia loikkia
jotain hammastakin näytettiin
ja sitten kaivettiin kuoppaa yhdessä. :)
Tänään on ollut ns. lepopäivä eli on vaan tehty sellaisia "lyhyempiä" lenkkejä. Aamupäivästä käytiin tuolla joen toisenpuolen pellolla vähän kahlaamassa ja sit iltapäivällä käytiin vähän puistossa, jossa Kárille oli onneksi seuraksi sellainen ihana kettarityttö. Sitten nyt käytiin vielä reilu ½tunnin remmilenkki äsken. Ihan rauhallista on ollut onneksi. Niin ja tietty Kári on viettänyt melkoisesti aikaa tuolla ulkona pihalla. Viihtyy siellä kovin ja onneksi on siellä ihan hiljaa niin miksipä se ei siellä voisi olla. :) Huomenna koirat sitten lähteekin äidin kanssa Koskiin ja suurimmaksi osaksi jäävät sinne. Minä sitten yritän tässä pakata tarvittavat kamat ja pakkailla tätä kämppää kasaan. Kaikkea ei tosin vielä voi pakata, kun tammikuussa täälläkin pitää jonkin verran viettää aikaa. Mutta pikkuhiljaa tästä sitten.
Kivoja kuvia olit saanut napsittua :)
VastaaPoistaIkävä juttu tuo irtokoira-keissi :(
Kiitti kommentista :)Ei se varmaan sinänsä ole ollut lisätyötä sulle, kun oot ite ollut muutenkin menossa, mutta se on vaan jotenkin ollut niin liikuttavaa kun oot jaksanut huomioida meidätkin <3 Arvostan sitä todella!
VastaaPoistaTuokoon vuosi 2013 teille hyviä tuloksia niin näytössä, käytössä, kuin terveydessäkin :)