perjantai 12. heinäkuuta 2013

Pahaa sutta ken pelkäisi...

No niin onpas taas aikaa vierähtänyt, toki esim viikonloppuhan meni ihan siis muissa merkeissä kuin koirien kanssa, kun olin juhlimassa kaverin polttareita! Oli kyllä todella mukavaa ja ihan huippua oli että yksi ihan parhaita ystäviäni ikinä tuli myös polttareihin ihan Sveitsistä saakka! <3 Oli kyllä ihan huippua nähdä. Sunnuntaina olin sitten jossain houreissa luvannut käydä myös tallilla. Ei ehkä ihan paras veto lähtee polttareiden perään vielä tallille, mutta pysyinpähän hereillä. Siellä on nyt paarmoja ihan hirveesti ja kärpäsiä myös, joten ei toi ratsastus mitään ihan super juhlaa ole. Ei varsinkaan Raakelilla, joka vihaa ihan silleen pikkasen kyseisiä pieniä lentäviä ällötyksiä.
 Laiturihurtta
 kaveria odotellessa


Maanantai meni jonkin asteisessa sumussa. Oltiin me nyt sentään hallilla käymässä. Tein vaihteeksi niin, että otin Kárin reenin ensin. Aloitimme kepeillä ja sitten otettiin vähän rataa ja puomia. Esteet oli 40cm ja niistä ainakin päästään yli ihan ilman ongelmaa. Ihan hirveesti ei otettu, kun oli aika lämmin. Ei Kári jaksa ja haluun pitää ton iloisena juttuna. Kepit meni jo paremmin, nyt vaan reenataan sit sitä että hakeutuis niille itse. Sitten Kári lepäileen ja Imir mukaan. Imir olikin sitten ihan huippu! En tiedä oliko se että tein Kárin kanssa ensin vai mitä, mutta se oli niiiiin hyvä! vitsi kun tollasen vireen sais kisoihin niin johan tulis hyvät pisteet. Tein sen kanssa myös tokon jääviä ja hyppyä ja nekin yllättäen sujui hienosti. Ei sillä ei me tokossa tulla ikinä kisaan, kun seuruu on niin huonoa, mutta kiva että nuo muut jutut toimii aika kivasti. Muu maanantai menikin sitten ihan lepiä vetäessä. Kävin mä sentään kaupassa ja tein ruokaa.
 Kaveri tuli!!!
kunnon litat
Tiistaina vietiin Imir aamusta ystäville hoitoon ja lähdettiin Kárin kanssa taas kohti Turkua. Otin matkaan hyvää aikaa, jotta olisin ehtinyt lenkittää Kária vähän Turussa ennen Kakskertaan suuntaamista. No en ehtinyt en, kun joku helkutin sunnuntaikuski ajoi koko matkan Urjalasta Kyröön 70km/h nopeutta keräten taaksensa hienon jonon sekä rekkoja, että normi autoja... Kyllähän se on ihan jees ajaa kauniina kesäpäivänä 30km alinopeutta.. huoh.. No ei siinä mitään sitten vaan eka kyytiläinen kyytiin ja sitten hakeen kuskia ja järkkään autoa, jotta saatiin vielä kaksi ihmistä mukaan. Vähän oli auto täynnä kun siellä oli 5 ihmistä ja koira sekä kaikkien kamat. Kári oli ystävällinen ja antoi takapenkkiläisille paljon suukkoja ja niskanpesua.
 häkkipyllyt. :D
ja ei kun painiksi!
Kakskerrassa mentiin siis entisen pomoni mökille saareen. Kári oli aivan kauhuissaan veneeseen menosta ja sieltä pois tulosta. Veneessä olo oli ihan jees. :D Saaressa päästin Kárin sit irti. Hyvin pysyi pihassa, ei oikeestaan ees yrittänyt lähteä mihinkään vaikka siis naapurit on kyllä ihan vieressä. Suurin yllätys ehkä tuli kun naapurin labukat tuli laitsalle ja kun kerran kielsin niin Kári vaan surkeena katso että eikö hän nyt oikeesti saa mennä tonne? Mut ei menny ei vaikka toiset siellä haukku ja nouti lelua merestä. Uimassahan tuo kävi vähän väliä ja oli siis aivan märkä. Iltapäivällä paikalle sitten saapuivat loputkin ja mukana tuli myös entisen tylökaverini issikka Merkku, joka on Kária muutamia kuukausia nuorempi. Pojat tuli hienosti juttuun ja painoivat sitten menemään keskenään koko ajan. Kivaahan sitä oli katsoa. Saareen menin noin kello 13.15 ja takaisin lähdettiin joskus 02.30. Kári siis meni täysillä noin 13,5 tuntia... Yöksi menin kaverin luo, joka toimi kuskina myös.
 Merkku oli niiin komeena (hetken)
 Siis mihin SÄ meet???
vesihepuli

Keskiviikkona sitten joskus 11 aikaan lähdettiin takaisin kotiin. Vähän matkalla tuppas väsyttään, mutta yllättävän hyvin jaksoin ja nyt pääsi ajamaankin ihan ok vauhtia koko ajan. Käytiin sit hakeen Imir mukaan ja tultiin kotiin. Voin kertoa että meni silleen aika pitkälti nukkuessa keskiviikko. Onneksi myös Kári oli ihan sippi. Aina heti kun tultiin lenkiltä se veti ittensä pieneksi sykeröksi ja alkoi nukkua. <3 Imir otti onneksi myös rennosti, joten pitkiä lenkkejä ei tehty.
 piisami?
Miks se on tuolla??

Torstaina matka suuntautui kohti Saloa ja susitestiä. Paikalla oltiin ihan hyvissä ajoin, vaikka kävinkin kerran kotona uukkarin kera, kun en ollut ihan varma tarviiko rokotustodistukset mukaan. Hain ne sit varmuuden vuoksi, ettei jää testi menemättä vain niiden takia. Meitä ennen loppui juuri päivän karhutestit ja me oltiin Imirin kaa ekat sudella. Ensin saatiin ohjeita ja sitten ei kun haistelemaan sudenkakkaa. :) Kun susi tuli esiin Imir päästi saman hirveen murinan kuin ilvekselle keväällä, mutta kun susi alkoi tulla lähemmäs katsoi Imir parhaaksi hyvlätä mut ja mennä jonnekin noin 15m päähän mun taakse haukkumaan sutta. Vetäjä sanoi hienosti että koira oli selkeesti sitä mieltä että jos emäntä ei tajuu tulla mukaan tuosta urinasta ja haukusta niin paree varmaan etsiä fiksumpi emäntä. Toki sanoi myös, että ei tuu sudet meidän pihalle, kun joku pitää siellä tuollaista elämää. :)
välillä lelukin kelpas mukaan

Kárin vuoro oli seuraavana ja vetäjä kysyi että mitäs luulet käyvän. Vastasin että lähtee varmaan karkuun. Voi miten väärässä olinkaan! Kári toimi kuin täydellinen paimen. Yritti kovin paimentaa mua pois suden ulottuvilta ja piti itsensä mun ja suden välissä. Haukkui myös ihan kunnioitettavasti! Olin aivan ällikällä lyöty. Vetäjä kehui että tässä oli täydellinen esimerkki siitä miten paimenkoiran vaistoilla pitäisi toimia. :) Toki Kári antoi mulle kyllä välillä sellaisia katseita että mene nyt siitä helvata, kun mä pidän tota kaukana. Oot säkin ääliö kun vielä siinä seisot. Rohkea pikkuinen. <3 Vetäjä sanoikin että useimmiten oikeesti pelokkaita on ne, jotka on tyyliin remmirähjiä. Eli tosi tilanteessa voinen kuitenkin luottaa Káriinkin. En tiedä onko sen itseluottamus oikeesti kasvanut näin paljon muutamassa kuukaudessa vai olettiko se silloin ilveksen kanssa että kyllä Imir hoitaa? Nythän se oli yksin mun kanssa tuossa tilanteessa. Illaksi vein sitten vielä pojat äidille kun kävin tallilla.
Iltauinnille Merkkukin viimein uskaltautui mukaan

Tänään me sitten oltiin sen verran reippaita että käytiin hallilla. Taas ensin Kári ja kepit. Ihan hyvin meni, vain yksi kepin ohitus. :D Sitten vähän rataa... Muuten meni ihan jees, mutta täytynee ruveta tekeen putkeen lähettämisiä taas yksittäin kun välillä tuo stoppaa siihen päähän ja katselee että tänne vai? Mutta kyllä se siitä ihan hyvinkin meni. Rengastakin sain vähän nostettua ja nyt uskalsi hyvin sitäkin hypätä. Hieno elukka. Sitten oli Imir ja se oli taas hyvä! Ei ihan yhtä hyvä kuin maanantaina, mutta saattoihan se olla väsyneempikin kuin maanantaina. Tehtiin lähinnä rallyjuttuja, mutta tein myös sen kanssa vähän keppejä, putkea ja muutaman pienen hypyn, rallytoko tyyliin tosin nyt sitä hyppyä. Hienosti oli. Loppuun sitten vielä kunnon leikkihetki lelulla ja ei kun kotiin. Nyt voikin olla sitten rauhallisesti taas loppupäivän.

Susitestin videto sitten myöhemmin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti