Mikähän kevät nukahdus täällä tapahtui?

Kaikenlaista on siis toki touhuttu. Kárin kanssa käytiin sekä Maalahdessa, että Turussa hakemassa hylsyjä agilitystä. Minun vika pääosin kaikki. :D Maalahden reissulla käytiin myös Vöyrillä, kun sinne oli syntynyt pieniä penneleitä, pakkohan niitä oli mennä katsomaan ja kun samaan syssyyn sielä vieraili myös vielä niin kovin paksuna ollut Kárin astuma Jodis. Pennelit oli valtavan pieniä ja suloisia ja teki itselle ihan hyvää tuollainen kun oli mokannut kaksi rataa just agikisoissa. Siis Kárilla oli vauhtia ja intoa, ehkä liikaakiin, en pysynyt perässä, olin myöhässä joka välissä ja sehän sitten kostautui.

Ennen pääsiäistä koirat lähtivät hoitoon kun itse lähdin meidän yläkoululaisten kanssa leirikouluun Piispalan leirikeskukseen. Oli kyllä valtaisan kiva reissu! Oppilaat käyttäytyi hienosti, pääsin kokeilemaan lajeja, joita en ole ikinä ennen kokeillut kunnolla, kuten jousiammuntaa ja ekoaseammuntaa. Painoin hienon paidan 8-luokan avustuksella ja uimahallikin siellä oli, joten pitkästä aikaa hyppäsin myös 3m hyppytasanteelta. :D Ei tartte heti tehdä uudelleen ja en voi kun miettiä miten olen joskus pienenä uskaltanut hypätä 10m.... Mutta hauskaa oli ja ruoka tuolla oli ihan taivaallisen hyvää! Siis ei mitään perus mössöä vaan oikeasti herkullista. Leirikoulun aikana sain myös viestiä että Kárista on tullut isä! Jodis oli synnyttänyt 6 pentua! 3 urosta ja 3 narttua, ihan komea pentue siis.

 että tällaisia kokeiluja. :)

Sitten torstaina kun tultiin pois lähdin hakemaan koirat hoidosta ja ilmeisen nätisti olivat taas olleet kun vain positiivista sai kuulla koiristaan. Imir olis taas jäänyt sinne, mitä sitä nyt kotiin lähtemään... No siitä ajeltiin sitten Valkeakoskelle ja Perjantaina heti Turkuun kun oli siellä agikisa, siellä menin vain yhden radan ja senkin onnistuin sitten iloisesti mokaamaan. Tokikaan en siellä tajunnut mitä tein, mutta se selvisi mulle sitten myöhemmin. Onneksi selvisi, ehkä osaan tehdä erilailla ensi kerralla. Perjantaina käytiin myös katsomassa kummipoikaa ja heidän uutta pikkusiskoa. Suloinen pieni tyttönen siellä oli ja koirat näyttivät hyvin kelpaavan kavereiksi kohta 4v. pojille. Ihania otuksia nuo mun kun ovat niin rauhallisia ja jaksavat lasten kanssa mennä. Tietysti valvotusti, mutta hienoja ovat!

 varsinkin Kári oli aika suosittu.

Lauantaina olikin sitten tapaaminen reenikamun kanssa ja tällä erää jopa reenattiin! rallya tehtiin ja tietysti juoruttiin. Meiltä ei kyllä varmaan ikinä loppuisi tuo höpötys, että en tiedä miten saatiin siihen väliin koiratkin reenattua. :D Mutta hyvät reenit oli, molemmat koirat teki oikein hienosti! Ja koska reenikamulla oli kamera niin saatiin ihania kuviakin. Niitä ei harrastamisesta ole kyllä ikinä liikaa. Turusta ajoin sitten Ryttylään ja siellä sai pojat taas juosta ja Imir sai taas hieronnan. Sielläkin juttua tuntuu riittävän aina. Siitä sitten Valkeakoskelle ystävien luo. Melko hektinen mutta oikein mainio lauantai!

Sunnuntaina sitten nokka kohti tallia. Retu siellä oli minulle ratsastettavaksi ja voi että se on saanut kyllä sitten kaiken lihaksen takas ja se tuntuu. Menohaluja on, mutta ei onneksi keulimista esiintynyt ollenkaan. Oli kyllä hienoa taas, on se vaan sellainen sydäntensärkijä heppa että. Iltapäivällä sitten lähdin kentälle reenaan, kepit oli aiheena, koska niillä mokailtiin nyt oikein urakalla. Onneksi sain seuraa! Kerroin hälle että kepit on ollut ongelma ja laittoi meille sitten neljä keppiä ja molemmille puolille sisääntulo hypyn. Katsoi sitten mitä teen ja kertoi miksi Kári tulee pois tai ei mene. Minä teen aivan liikaa. Koira osaa kyllä, mutta kun heilun ja hinaan kuin mikäkin ikiliikkuja pyydän ruumillani koiran pois kepeiltä kesken. Näin ollen se tekee mitä käsken ja sitten ei kuitenkaan saa palkkaa. Tekee kepeistä Kárille vähän tylsän esteen, joten ei hakeudu sille innolla. Sain sitten hyviä ohjeita mitä kannattaa tehdä ja nyt mun pitää vaan sitten reenata omaa kehon hallintaa ja paljon!

Maanantaina sain sitten lenkkiseuraa Valkeakoskelle kahdesta kaverista. Korkeakankaalle mentiin ja lenkki sujui oikein joutuisasti ja juttua olis varmaan taas riittänyt hamaan tappiin, mutta kotona odotti jo äidin tekemä ruoka. Iltapäivällä kävin sitten vielä tallilla ja tällä erää ratsuna mitä ihanin suokki Ruuti! Se on kyllä niin jotenkin mun käteen sopiva eläin. Jos olisi rahaa niin... :D Ehkä hyvä että ei ole... Illalla sitten ajomatka takaisin Lehtimäelle. Tämä nelipäiväinen työviikko onkin sitten mennyt aika vauhdilla ja hyvä niin. Toisaalta aika pian on kevät ohi ja sitten on taas se tuska että mitä sitten? Syksyllä minne? Saanko töitä jostain? Ahkeraan olen kyllä hakenut ja toivon parasta ja jatkan kyllä aktiivista hakua, kyllä se jostain tärppää eikö?

Torstaina auton nokka oli töiden jälkeen kohti Oksavaa ja katsomaan Kárin pentuja. Ensin tietysti piti päästää poikia pihalle vähän juoksemaan vanhempien koirien kanssa. Hauskaa niillä näytti olevan tyttöjen kanssa juostessa. Sitten omat koirat autoon odottaan ja sisälle katsomaan pentuja. Voi miten suloisia kääröjä! Toki yksi niistä on ihan valtavan pieni, mutta ainakin vielä näyttää ihan eläväiseltä. Kárille ei vielä esitelty sen jälkikasvua, tuskin olisi emä edes antanutkaan. :) Sitten vähän juoruilua sielläkin ja ulos vielä poikia juoksuttamaan vähän lisää ja sitten kotiin.

 vilkuttelija

 hymypoika

 sisko, sen veli ja sen sisko ja sitten vielä siskonlikka!

 Ihanainen Iita

 suloinen Ruska

 pikkuisin tyttönen ja isoin poika

Tänään (lauantai) oli sitten auton nokka kohti Vaasaa. Siellä oli näyttely, johon olin Imirin ilmoittanut. Kehään oli menossa 16 islantilaista, mikä on kyllä melko hyvä määrä. Paljon oli siis tuttuja ja toki olihan siellä myös islanninkoirien kevätkokous siinä samassa. Kehä oli myöhässä.. paljon.. Kárikin oli mukana joten se jäi autoon. Toki kun jo mennessä tajusi kehän olevan myöhässä niin ulkoilutin poikia pidempään. Sitten Kári autoon ja odottaan kehää. Imir oli kehässä hienosti, niin se on aina. Tulokseksi tuli EH, joka on Imirille ihan normaali, joko se tai ERI. Mutta taas, perustelut oli ihan oudot.. Laitan nekin joskus tonne tuloksiin kun jaksan. Miestuomari kyseessä ja kyllä täytyy sanoa että ei mitään hajua millaista koiraa se haki, ei sitten minkäänlaista. ROP ja VSP oli kyllä hienoja ja onnea heille, mutta silti en tiedä millä perusteella antoi noita arvosanoja muille. :P Mutta tällaista se on, kun kyseessä on kuitenkin ihmiset.

Kotimatkalla pysähdyttiin Vöyrillä taas ihastelemaan pentuja, niillä oli silmät jo auki! Ja pojat pääsi siksi aikaa tarhaan vähän juoksemaan ja haukkumaan. Kivaa niilläkin näytti olevan kun ikkunasta välillä katsoi. Ja tokihan kun meitä siinä oli neljä islantilaisihmistä niin mitäpä muutakan kuin juoruja ja löpinää? mutta kivaahan se! Seuraavaksi menenkin Vöyrille jo torstaina, tarkoitus olisi vähän reenata kun kerran viikonpäästä sunnuntaina on kisat rallyssa. Ja ensi la on sitten taas Kárin pentujen tarkastus! Kaikkea kivaa siis tiedossa.

 tällaisia asustaa Vöyrillä. :)