Saanko esitellä: Kári frá Klettakoti!

No niin nyt on sitten perheenlisäys viimein saapunut Suomeen ja Turkuun. Sunnuntai ei mennyt ihan kuten olin ajatellut. Tarkoitus oli laittaa kaikki paikat kuntoon pentua varten jne. mutta nukuin vähän pitkään ja lähdin käymään serkun luona Imirin kanssa, joten ihan hirveesti ei jäänyt aikaa kodin kunnostukselle. Kummipoikaa oli oikein mukavaa nähdä ja Imir toimitti päivän ilontuojan virkaa. Ensimmäisen kymmenen minuuttia kaksoset nauroivat ihan vedet silmissä, kun Imir jutteli niille hieman sellaista matalaa hiljaista haukkua. Sitten pojat vähän silitteli Imiriä ja käytti sitä seisomatukena. Ja Imir vain katseli ja nuolaisi muutaman kerran naamaa! Tuo on kyllä niin mainio elukka. No sitten saikin jo alkaa pikkuhiljaa suuntailemaan kohti Helsinkiä!

Lentokentällä odottelin sitten jonkin aikaa ja tietysti perhosia vatsassa, kun pelkäsin, että mitä jos jää tulliin tai jotain. Sieltä se kuitenkin saapui Annen sylissä viimein liukuovista ulos! Ja heti tuli syliin ja antoi kasvopesun oikein innoissaan. Matka oli kuulemma mennyt hyvin ja kasvattajan luona tilat olivat hienot ja kaikkea. Siinä vaihdettiin muutamia tarinoita ja sain Annelta kaikki paperit ja sitä myöten alkoikin matka Kárin matkan viimeinen vaihe, kohti Turkua. Automatka meni pääasiassa hyvin. Alussa oli jonkin asteista itkeskelyä, ulinaa ja häkistä pois yrittämistä. Sitten väännettiin yksi stressikakka ja sitten olikin aika ruveta nukkumaan. Kerran pysähdyin sitten matkalla siivoamaan häkin ja pissattamaan pennun. Kári oli kyllä niin kauniisti.

Kotona mun kaveri toi Imirin ulos ja haistelivat tuossa vähän ja sitten vein pennun sisälle, kun Imir meni vielä lenkille kaverin kanssa. Sisällä meni myös ihan hyvin. Imir oli vähän hämmentynyt ja pentukin varoi Imiriä, ihan hyvä että on vähän varovaisuutta vieraita uroksia kohtaan. Siinä sitten pyörittiin ja käytiin ulkona ja oli oikein mukava huomata, että pennulla on selkeä ajatus siitä että ulos tehdään tarpeet. Yö meni tosi rauhassa koirien osalta, jotka nukkuivat hyvin ja sitten mä heräilin joka tunti, ihan vaan tarkistaan, että kaikki on ok. Ja kaikkihan oli ok.

Maanantai meni myös mallikkaasti, onneksi olen vielä lomalla, joten mulla oli koko päivä aikaa olla täällä koirien kanssa. Vähän harjoitellaan istumista pikkuhiljaa ja sitten tuota yksin oloa myös. Ihan ok tuntui tuonne ihan yksin jäävän, kun Imirin kanssa jäätiin toiseen huoneeseen. Koirien välitkin alkoi pikkuhiljaa parantua ja Imirkin alkoi pikkuhiljaa tottua tulokkaaseen. Toki leikkiä ei vielä ollut, mutta muuten meni tosi hyvin. Tiistaina me lähdettiin Imirin kanssa rally-tokoilemaan ja kaverini tuli tänne Kárin seuraksi. Meidän rallyily meni tosi hyvin! Imir oli ihan huippis. Ehkä tauko olikin hyvä juttu. Olivat vähän pettyneitä, kun en tuonutkaan pentua mukana, mutta eiköhän sille ollut parempi jäädä vielä kotiin. Kotonakin oli kuulemma mennyt ihan hyvin. Ensin se oli vähän meitä etsinyt, mutta sitten alkanut leikkiä kaverin kanssa ja nukkui sitten rauhassa. Iltapäivällä jätin vielä koiruudet tänne keskenään, kun piti käydä kaupassa. Ainakin Imirin seurassa jää tänne täysin hiljaa ja rauhassa ja kun tulin kotiin tuli pentu selkeästi vastaan suoraan unilta. Eli kyllä tä vaan on niin upeasti tää alku mennyt. Toivottavasti näin jatkuu!! Kuvia kotiutumisesta.