tiistai 7. elokuuta 2012

Kameroiden kortit vihaa mua...

Mulla on ollut koko kevään joku ongelma kameroiden kanssa. Mullahan ei ole tällä hetkell omaa kameraa vaan lainassa on sitten ollut veljen tai kaverin kamera. Molemmat on oikein hyviä kameroita ja pääasiassa toimivat kyllä moitteetta, mutta ne kortit... Keväällä kuvasin suuria määriä koiramme-lehden juttuja, jotta sain käydä niitä läpi kotona ja pystyi aina faktat tarkistamaan. Useamman kuin kerran kävi kuitenkin niin, että olin parin vuoden lehdet kuvannut ja sitten yritin laittaa ne koneelle, niin eipä löytynyt. Tai jotenkin muuttuivat, pirstaloituivat tai kortti korruptoitui. Kyllä meinasin nähdä punaista useita kertoja. Säännöllisen epäsäännöllisesti näin on käynyt siitä lähtien ja nyt niin kävi taas. Viikonlopun kuvat Valkeakoskelta vain hävisivät. Tosin tällä kertaa jo kamerassa tapahtui jotain. Avasin sen, että ottaisin vielä pari ja laittaisin ne sitten koneelle ja mitä luki kamerassa? Card is not initialized... Ja sitten ei voinut muuta kuin alustaa kortti ja sinnehän ne kaikki kuvat taas hävisivät. Mä luulen todella, että noilla korteilla on jotain mua vastaan. :P
                                                        kerrankin kunnon eväät!

Mutta viikonlopusta. Torstaina käytiin BH-kurssilla ja pentu oli siellä mukana. Vähän mietin että tuleeko tästä mitään, mutta siellä oli onneksi yksi ilman omaa koiraa ja hän oli heti valmiina viettämään tunnin pennun kanssa. Eli eikun reeniä meneen Imirin kanssa. Imir teki melko hyvin. Paikalla makuut meni hienosti ja seuraaminen.. noo meni nyt niin kun meillä menee, eli ei kummoisesti. En tiedä miksi Imiriä kiinnostaa seurata vain ja tasan noin kaksi askelta ja sitten menee mielenkiinto. Toimi vähän paremmin, kun sai Imirin vähän korkeempaan viretilaan leikillä, mutta kyllä ne silti niin lyhyitä on, että huh huh. Ja harmittaa kovin, ettei tunnu niissä edistyvän, kun muuten olisi kaikki kasassa vaikkapa Tokon aloa varten, mutta kun ei seuraa niin ei seuraa... Jäävät on hyviä, paikalla olo on ihan ok, joskus nousee liian aikaisin, mutta pääasiassa hyvä ja hyppykin on ihan ok tilanteessa. Ja luoksetulo yleensä toimii hienosti. Että kun vain tuo seuraaminen... Ja on ihan kummallista, että rallytokossa se kyllä tulee. Ei nyt mitenkään huippu tiiviisti, mutta mukana pysyy koko ajan. Se on se puhe sille vissiin niin tärkeää...
                                                           puren sua korvaan.

No sen jälkeen suuntana oli sitten Valkeakoski. Perillä oltiin suht myöhään, mutta saatiin olla ilta ja aamu ihan keskenään, kun mun vanhemmat oli ystäviensä mökillä. Perjantaina tuli sitten mun pikkuserkun labbisneiti metiä tervehtimään ja kyllähän se alun jännittelyn jälkeen lähti noiden kahden leikki oikein kunnolla käyntiin. Imir oli olevinaan vähän liian mies, joten hän joutui viettämään nämä hetket lähinnä remmissä. Siihen se onneksi rauhoittuu ihan hyvin ja antaa sitten toisten leikkiä. Sitten mentiin vielä illaksi kaverin vanhemmille käymään ja siellä oli kyllä kaksi rauhallista poikaa.

Lauantaina äiti vei Imirin aamusta heti kunnon irtijuoksu lenkille. Sinne kivaan metsään missä on turvallista. Ja onnessaan oli kuulemma juossut ja hyvin äitiä totellut, kun oli luokse pyytänyt, vain sen ekan hulluttelun oli vetänyt ja äiti oli joutunut muutaman kerran kutsumaan ennen kuin tuli, mutta sitten oli korvat palautuneet. Kárin kanssa käytiin vain pissalla ja sitten takaisin nukkumaan. Päivällä kävin sitten poikien kanssa rannassa ja sinnehän tuo pikku karvapallo juoksi kuin ei olisi päätä eikä häntää. Imir katseli rannasta, että on tuokin hullu. Heittelin sitten Kárille vähän keppiä ja sinne se sitä meni noutamaan ja Imirkin sitten vaivaitui pari kertaa kepin noutamaan kahlaamalla. Musta on ihanaa, että Kárista on vissiin tulossa innokas uimari. Helpottaaa kesäliikuntaa, jos voi mennä vain rantaan heittelemään keppiä. Ja on se niin hyvää liikuntaa koirallekin.
                                                                   jippii!!

Lauantai illaksi lähdin itse ystäväni juhliin Kylmäkoskelle ja koirat sitten jäivät vanhempiani ilahduttamaan. He menivät sitten äitin tädille, jossa Kári sai juosta pihassa maalla vapaana ja Imir sitten fleksissä niin oli silläkin vähän tilaa. Rauhallista iltaa olivat taas saaneet viettää. Itselläni oli oikein mukavat juhlat ja uimaankin mentiin ja kyllä oli muuten järvessä lämmintä vettä! Olin tosi yllättynyt ja siellä sitten lilluttiin oikein kunnolla. Hyvää ruokaa ja kakkua ja kavereita, joten mikäs sen mukavampaa.
                                                       välillä mäkin jaksan juosta

Sunnuntaina oli sitten Valkeakoskella mätsäri ja päätin viedä Imirin sinne, kun siellä oli miestuomari ja tuo on aina välillä vähän epäilevä niille. No nyt ei ollut mitään ongelmaa, paitsi että kuumana päivänä odottelu oli tehnyt tehtävänsä ja Imirin juosu oli kuin tervassa olis menty. Sininen nauha siis ja ei jatkoon sinisissä. Mutta ainakaan ei ole unohtanut miten kuuluu kehässä käyttäytyä. Sitten lähdettiin vielä iltapäivällä äidin toisen tädin luo Suoniemelle, jossa hänen kesäasuntonsa on. Ja miten ihana paikka se onkaan! oman tien päässä, jonka varrella ei ole mitään ja peltojen ja metsän ympäröimä. Ei autoteitä lähellä ja junaradallekin 1,5km matkaa, joten tarpeen kaukana sekin. Imir sai sitten juosta myös vapaana ja Kári tietenkin myös. Ja siinä sitten mietin kyllä että mistä sitä energiaa nyt on noin helkutisti, kun mätsärissä oli kuin tervaa.. Koska se vain juoksi! Aivan hulluna veti isoa rinkiä ja haukkui ja painoa. Varmaan 40 minuuttia painoi, kun sitten lähti vähän kauas ja päätin ottaa sen kiinni ja lepäämäänkin hetkeksi. Kári ei onneksi yrittänytkään pysyä sen kyydissä vaan pyöriskeli siinä mun ja äidin jaloissa ja kävi leikkimässä vesikupissa. :) Sitten vähän teetä ja sitten takaisin ulos. Seuraava juoksentelu kesti vain vartin ja sitten taas koira lepäämään. Vielä ennen lähtöä sai juosta noin 10 min ja sitten kohti kotia. Voitte varmaan kuvitella miten väsyneet koirat mulla kotona oli. :D
                                                                     lepohetki

Maanantaina oli sitten ihan lepopäivä. Tai no Imir pääsi sellaiselle lähes tunnin lenkille kaverin äidin kanssa, mutta Kári teki vain pissalenkkejä. Ja hyvä niin, koska kyllähän se nukkui paljon. Ja tietenkin matkattiin takaisin Turkuun. Tänään on sitten ollut taas Imirin rallypäivä. Ja hyvin siellä meni. Ekan kierroksen tein irti ja Imir oli ihan super. Toki mulla oli sitä nannaa, mutta kuitenkin. Toinenkin kiekka meni ihan hyvin ja vain kahdella namilla. Sitten se kolmas.. ei lähtenyt millään ja kouluttaja sanoi että käytä se ulkona ja kokeile sitten. No ulkona käytiin ja sitten tehtiin puoli rataa ja se meni ihan hyvin. Mutta taas olisi pitänyt siihen toiseen lopettaa, kun toinen oli väsynyt, eikä enää jaksanut. Radan jälkeen nukahtikin sitten siihen ihan levälleen. :) Siinä katselin vielä pari rataa ja keskusteltiin rally-tokon virallistamisesta, joka mahdollisesti tapahtuu 2014. Sitten sai raahata väsyneen haukun autoon ja kotiin.

                                                                       nuuh, sniff, nuuh

Pieni hetki kotona ja sitten matkaan Kárin kanssa rokotuksiin. Kári oli niin hienosti kun nyt tuon ikäinen pentu voi olla. Hirveän kiinnostunut kaikesta se oli ja ei olisi malttanut paikallaan olla ja lääkäri tädille piti vähän naskaleita esitellä, mutta ei haitannut tällä erää kuumemittari, eikä rokotuskaan. Ja nyt ei onneksi tartte pitkään aikaan mennä,  toivottavasti. Nyt sitten vietetään rauhallista iltaa ja tehdään taas huomenna juttuja. Ja niin en tiedä mikä jättiläinen tosta on tulossa, kun tänään painoi 9,1 kiloa! Imir painoi tuon ikäisenä vain 8 kiloa, joten saas nähdä.. Ei siitä ainakaan mitään sinttiä voi enää tulla ja tassutkin on ihan valtavan kokoiset, melkein isommat kuin Imirillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti