Torstaina kävin taas äidin tädin pellolla juoksuttamassa noita pölöttimiä. Kári meinas kissahtaa ja muutama kilsa ennen määränpäätä, kun selkeästi tietää mihin mennään. Hirveä ininä ja vinkuna ja autosta oli niin valtava kiire poiskin... No mikäs siinä, koirat irti ja antoi lumihangen tehdä tehtävänsä. Siellä ne möyrivät välillä tosi syvällä ja välillä vähän kantavammalla hangella. Ja haukkua riitti tietenkin vaikka kuinka. Otin videonkin, jossa sitten kumminkin olivat melko hiljaa? En tiedä mikä vahinko niillä kävi. :)

http://www.youtube.com/watch?v=XgN5p9WomB4

tuossa se video. Mulla petti tossa puolessa välissä lumi alta ja tipahdin polvilleen ja sen jälkeen on melko heiluvaa, mutta ihan ok noin ekaksi vähänkään yritetyksi videoksi.

 lumiaurat

lumihaukut

Torstaina oli siis ystävänpäivä ja myöskin mun synttärit. Iltapäivällä meninkin sitten porukoille nauttimaan ruuasta ja pullasta. Kävin saunassa ja päätin jäädä sinne yöksi. Kun äidillä oli perjantaina vapaata ja meidän piti muutenkin mennä tekemään uudet liittymäsopparti puhelimiin. Perjantaina sitten ajeltiinkin ideaparkiin, hoidettiin liittymä jutut ja vähän katseltiin jotain. Mä tarvisin uudet kevyttoppahousut. Mutta en haluis maksaa niistä paljoa.. Hankalaa. Ehkä jossain vaiheessa löydän kelpaavat. Viimeistään ennen ensi talvea. :D

 tulossa ollaan!

Imirin takapää vähän tipahti. :D

Illalla oli sitten agiliitoa. Kári oli ihan huippu! Mentiin kolmea erilaista harjoitusta, joista yhden yritin piirrellä ja laitan sen tähän, mutta en oikein osannut piirtää ja se kyllä näkyy. Mutta ehkä siitä saa jonkun kuvan. Tuo rata oli mulle haastava, kun oli kaikenlaista pyörinää ja takakiertoa ja kaikkea. Kári oli ihan huippu, mutta opin, että jos en sano takakierrossa myös hyppylupaa niin se vaan kiertää koko esteen. Eli ei hyppää jos ei lupaa kuulu. Se on ehkä hyvä juttu? Paitsi jos unohdan antaa lupia. Tuon putken vieressä oli toinen putki, siis ihan vieressä, mutta vain kerran olin itse menossa väärään suuntaan ja Kári valitsi väärän. Muuten se meni aina oikeaan putkeen.

Toisessa harjoituksessa oli vain yksi hyppy ja sitten koira piti lähettää putkeen. En uskonut että tuo lähtisi, mutta niin vaan lähti! Ja siis putken pää oli 1½ metrin päässä vähintään ja koiran piti mennä sinne niin, että lähti takaisin mua kohti. Kun Kári lähti kuin tykinsuusta kohti putkea mä jäädyin ihan täysin ja vaan tuijotin että mitäs tässä nyt oikein tapahtui? Sitten ohjaaja onneksi kiljaisia että namia ja vähän äkkiä! Ja näin pääsin takaisin toimintaan. Toisella kertaa otettiin se niin että ohjaajalla oli putken toisessa päässä lelu, jolla palkata, kun mä olin auttamatta myöhässä... Tarttee vissiin ruveta juoksentelemaan jotenkin.

 vähän poikapainia

nykyiset nukkumajärjestelyt

Kolmas harjoitus oli vaikea, piti tehä kaikenlaista kaarevaa ja persjättöä ja valssia ja lähettää koiraa putkeen. Putkesta tultiin aika ahtaasti esteelle ja ohjaaja sanoikin, että mun tarttee jättää paljon enemmän Kárille tilaa, vaikka se onkin kuulemma nöyrä koira ja tekee just eikä melkein, mutta myöhemmin kun esteen nousee, niin jos jätän noin vähän tilaa hyppää se esteen todennäköisesti väärästä suunnasta. Mutta kyllä oli hyvät reenit! Sitten viimeisenä otettiin pari kertaa puomia. Kári ei pelkää kiivetä puomille tai sieltä alas, mutta se pääliosa on jännä. Tosi jännä. Saatiin se kuitenkin ottaan siellä muutama askel ja sitten ohjaaja sanoi, että jätetään hautuun, koska ei ole noin nuorella mikään kiire ja mieluummin vaan parannetaan sen itsevarmuutta siellä hitaasti ja varmasti kuin rykästään liikaa kerralla. Meitä oli tuolla eilen vain kaksi, joten saatiin aika pitkä reeni. Se oli kivaa! Maaliskuuksi meinaan hankkia sellaisen vapaavuoro kortin, jolla voin sitten mennä reenaan aina kun hallissa on tilaa. Jos vaikka saatais kepit haltuun, kun ne on ihan hyvällä mallilla jo. Ja rengasta pitäis reeniä kanssa. Ja sitten mun tietenkin näitä kuvioita ja sitä hyppyluvan antoa, ettei sen takia sitten radat mee pieleen.

kaverit on niin komeina

No mitäs Imir? Imirin kanssa on otettu jotain rallyjuttuja, mutta johonkin koulutkseen pitäs mennä, koska alan unohtaa ja tehä liian leväperäisesti juttuja. Ja tuohan osaa siis kyllä, minä en vaan osaa enää. Ja sitten viimeistään huhtikuussa yritetään mennä korkkaan se avo luokkakin. Muuten Imir saa ihan riittämiin kaikkea pelkästä Kárin seurasta. Tuntuu välillä että se tarvis lomaa tuosta hulivilistä. :D Viimeksi kun vein pelkän Imirin tutuille hoitoon, oli se nukkunut hoidossaolo ajastaan lähes kaiken. Oli siis siellä 12h. Kaksi kertaa olivat käyneet lenkillä, kerran tunnin ja kerran ½ tuntia. Kaiken muun ajan tuo olikin lähinnä vetänyt sikeitä. Eli olisko silläkin ehkä vähän univelkaa? Kári on niin paljon kuitenkin aktiivisempi elukka.

 Imiristäkin jotain passikuvan henkistä

Tähän voi kaataa ne namit!