Aitiorannan Heidar, syötävän suloinen!
Disa ja sen pentuja. :D
Lauantaina oli sitten aikainen herätys että ehdin käydä hyvän mittaisen lenkin vierailijan kera ennen nokan suuntaamista kohti Tamperetta. Näyttelypaikalla autoin hetken siinä missä pystyin, eli pystytin vähän telttaa ja tein muutaman sämpylän ja sitten olikin aika jättää Sony odottamaan ja mennä Tampereen asemalle hakemaa reenikamu ja sen muut koirat. Juna oli lähes ajallaan ja päästiin ihan hyvin siitä sitten lähtemään. Näyttelypaikalla vielä sitten säätöä kamojen kanssa ja sitten tietenkin odottelua. Äiti toi Imirin ja Kárin paikalle noin puoli kymmenen. Kehän oli tarkoitus alkaa kello kymmenen ja varmaan alkoikin ihan ajallaan, kun jossain välissä vaan tajusin että hei noi pennuthan pyörii tuolla jo! Sitten lähetin äidin Imirin kanssa jonnekin mistä ne ei näy eikä kuulu ja menin Kárin kanssa odottelemaan junnu-urosten vuoroa.
Päivä oli mitä upein!
hulinaa
hienoja sijoituskylttejä
Junnu-uroksia oli ihan hirmuisesti, 11 kpl. En todellakaan odottanut että pärjäisimme mitenkään, koska olihan siellä mukana reenikamun upeus ha myös Imirin kasvattajan todella komea B-poika. Toivon että jos ERI tulee niin oon toooosi tyytyväinen. Siinä sitten arvostelu meni pikkuhiljaa eteenpäin. Omalla vuorolla Kári oli hienosti. Jaksoi seistä, antoi katsoa hampaat suht hyvin, juoksi kauniisti kolmion. Ei voi todellakaan valittaa. ERI sieltä tuli ja mä olin ihan että JEEEE!! Kilpailuluokassa meidän juoksu ei todellakaan sujunut ja siinä missä seistiin niin haisi maassa joku niin ihanalle, että ei meinannut toisen nenä millään pysyä ylhäällä. Juoksu sentään onneksi vähän parani loppuakohden. Tuomari sijoitteli meitä ja katselin että joo okei 4 ollaan, kunnes tuomari ilmaisikin että me mennään siitä sinne 1. paikalle ja muut perässä. Olin ihan pihalla ja täh, kun en todellakaan voinut uskoa, että me oltais junnu-urosten paras! Reenikamun upeus oli toinen ja tuo komea punainen poju sitten kolmas. Nyt en muisa kuka se neljäs oli, mutta joku punerva poika sekin muistaakseni. Tuomari perusteli järjestyksen minun ja reenikamun välillä sillä, että Kári oli kehittyneempi ja siksi voitti. No nih, nyt piti sitten odotella ROP-JUN kehää... Luulin että se on heti kun junnu nartut on ollut.. .luulo joka osoittautui virheeksi. :D
Disa the collie. :D
ja vähän edustavampana
Avoimen luokan ERI nartut
Katseltiin siinä sitten avoimen uroksia ja vaihdoin Imirille näyttelyhihnan. Äidin piti tuoda se kehään, kun itse menin Sonyn kanssa. Kun sitten oli kehään menon aika kävi Imirille onnettomuus, kun toinen uros pääsi rouhaisemaan sitä tassusta. Ontuihan se sitten enkä voinut viedä sellaista kehään. :( No vahinkoja sattuu ja kun äiti kerran oli Imirin kanssa niin ei kun Sonyn kanssa kehään. Kehään mentäessä oli melkoinen show ja mietinkin jo että tuleeko tästä mitään, rauhoittuuko Sony ollenkaan. No onneksi se rauhoittui kuitenkin ja esiintyi todella nätisti. Sony on kermanvärinen punaisella nenällä ja tuomari oli sitä mieltä että se on kyllä upea, mutta nenä ei saisi olla punainen. Siksi tuli EH. Kun menin tämän jälkeen katsomaan Imiriä se oli jo lopettanut ontumisen. Eli voi kun olisi ihan viisi minuuttia aiemmin sattunut niin sen olisi voinut viedä kehään. No ei se mitään pääasia että on kunnossa. Reenikamun vanhempi koira sai ERI:n ja reenikamu olikin siitä tosi yllättyneen oloinen. SA:ta ei tippunut, joten paras uros kehään ei tarvinnut sitten etisä yhtä esittäjää mistään. Haettiin meidän junnut ja sitten olikin paras uros kehä. Siellä ei päästy neljän parhaan joukkoon, mutta kun mentiin kisaan varasertistä niin se tipahti sitten mulle! Eli periaatteessa jos näin voi sano niin oltiin epävirallinen paras uros 5! Ja se on kyllä paljon se, koska uroksia oli kuitenkin lähes 40. Mieletöntä!Siinä junnunarttuja katsellessa tuli sitten puhetta tästä ROP-JUN kehästä ja sainkin kuulla että on vasta ihan vikana. Huoh.. Ei siis silmätarkkia meille, koska en "kännisen" koiran kanssa halunnut olla. :D Meidän oli siis tarkoitus ottaa Kárille silmä ja sydäntarkastus siellä, mutta jäi sitten ottamatta. Odottelu jatkui, mutta mikäs siinä kun ilma oli upea ja paikalla paljon ihania islisten omistajia ja tietenkin koiria. Kárin jätin häkkiin, kun äiti sitten lähti Imirin kanssa pois. Turhaan sitä siellä väsytettiin ja pääsi äitikin kunnolla putsaamaan sen tassun. Nartuissa oli kyllä myös niin upeita koiria. Ihanaa oli oikein katsella vaan. Junnunartuissa muuten vain yksi sai ERI:n. Kárin sisko sai EH ja oli kolmanneksi paras junnunarttu. Että ei siläkään kovin huonosti mennyt.
avoimen luokan narttujen parhaimmistoa yllä ja alla
Melodian lapsia leikkimässä
Takaisin kotiin päästiin lähtemään noin kuuden aikaan, eli sellaiset 10 ilosta tuntia vietettiin tuolla. Reenikamun kaksi isosta pakattiin häkkiin ja nuorimman otti jalkoihinsa ja Kári sitten takalootaan. Matkalla tiputettiin Kári ädin kanssa viettämään yötä mun luona ja sitten kiinalaisen kautta porukoiden luo. Syötiin siinä ja sitten käytettiin koiria vielä pienellä lenkillä ja uimassakin. Tai no Sony ja Jomi vain uivat Tico vähän kahlasi. Ilta menikin sitten iloisesti jutustellen ja tietenkin vähän netissä surffaten.
sony aamu-uinnilla
liikkuvalla laiturilla
ai sulla on namia?
Jomi katsastaa paikkoja
1. luokassa oli kolme koiraa ja ihan hirveesti en niitä kerennyt katsella, mutta hyvältä näytti se mitä kerkesin. 3. luokassa olikin sitten 8 koiraa! Ja hyvältä näytti sielläkin. Palkinnot kaikille jaettiin vasta kaikkien luokkien jälkeen. Hetken sai siis taas paistatella, koska saatiin palkinto. 1. luokan voitti aivan ihanan suloinen Nuura ja 3. luokan minulle tähän hetkeen asti vieras Ninni. Nyt tunnistan sitten senkin. 3. luokassa tuli vain yksi virheetön rata, Ninnille tietenkin ja näin ollen veivät voiton. Upeaa oli kyllä kun näinkin moni oli lähtenyt mukaan!
Rallytoko aloitettiin aikataulun mukaan kello yksitoista namimölli luokalla, jossa oli huimat 6 osallistujaa ja sitten saatiin äkkiseltään vielä yksi lisää. Eli 7 koiraa lähti namimölliin. :D Olin ensin laittanu Kárin kolmanneksi lähtijäksi, mutta siirryimme ensimmäiseksi, koska toisena lähtijänä oli ihan ekaa kertaa ikinä mukana oleva issikka, niin ajattelin että on mukavampi, että näkevät edes jonkilaisen radan alle. Kári meni ihan kivasti. Muutaman kerran haisteli kylttiä tai pylpyröitä ja meillä vielä täysin kesken oleva liike, jossa koira kiertää mun takaa sivulle, meni sitten yllättäen vähän niin ja näin. :D Mutta pääasiassa Kári teki iloisesti, vaikka olikin ehkä eilisen ja agin takia jo vähän parhaan puhtinsa menettänyt. Järjestäjän roolissa ei valitettavasti pysty kaikkia koiria katsomaan ja radoista yleensä näinkin vain pieniä osia. Hyvin näytti kuitenkin mun mielestä menevän. :) Rallyssa otettiin aina palkintojen jako heti luokan jälkeen. Namiluokan voitti jo 10 vuotias issikka tytteli ja toiseksikin tuli samaa ikäluokkaa oleva issikka. :D Hienoa vanhemmat leidit! JA tuo kakkoseksi tulluthan oli se ihan ensikertalainen, joka toisena meni radalle! Kári oli kolmas.
valmiina lähtöön
naminvoima on ihmeellinen
spiraali juosten tuomarin tarkassa valvonnassa
Avo luokka aloitettiin hieman aiemmin, koska kaikki olivat paikalla ja ehtineet tutustua rataan. Tässä luokassa oli vain kaksi issikkaa, Imir ja Jasu. Muut olivat Samojedi, Barbet ja Mäyräkoira. Samojedilla näytti ihan hyvältä meno. Seuraavana oli Jasu ja voi kun mä jännitin! Mä niin halusin että niillä menee hyvin ja menihän niillä! Ihan mahtavasti!!! Hienoa saimme siis ainakin yhden onnistuneen issikkasuorituksen myös tähän luokkaan. Imirin vuoro oli neljäntenä ja tavoitteena siis päästä rata loppun asti ilman namia. Onnistuimme tässä ja mä olin NIIIN iloinen! Viimeiset viisi kylttiä myös meni tosi hyvin, liekö sitten että itse lopetin ressaamasta vai mikä, mutta nää kyltit meni tosi hyvin! Kuten reeneissä. Hylätty tuloshan me saatiin, koska alusta tuli paljon virheitä. Ei haittaa pätkääkään, tiedän että pystytään tähän! Voittajaksi selvisi Barbet ja Jasu mitä hienoimpana issikkana oli toinen upeilla pisteillä 91!!!! Huippua! Onnea kovin uusille rotumestareille. :) Mun mielestä tapahtuma sujui hyvin ja näin ensikertalaisena järjestänä olin huojentunut kun kisat onnistui näinkin hyvin. Kiitokset vaan Jennille ja Minnalle tuesta ja henkisestä avusta!
Illan ratoksi ajoin vielä reenikamun Turkuun ja samalla nousin isän sieltä mukaan. Voin kertoa että ihan pikkasen pisti väsyttämään eilen illalla. Tänään onkin sitten lähinnä levätty ja lepäily jatkunee koko päivän, kunnes rupean lataamaan agilityn rotumestisten videoita nettiin. Ihan viikonloppu, ei voi muuta sanoa. <3
Teillä oli hieno ja menestyksekäs vkl: ROPpi junnuissa ja voitto agimöllissä! Paljon, paljon onnea huipputiimille!!! :)
VastaaPoistaSait muuten kivoja kuvia aamu-uinnilta :)