Heinola 21.9.2013

Eilen menin yöksi äidin luo, kun aamulla oli aikainen lähtö. Pääsin saunaankin ja kyllä se vaan aina on niin ihanan rentouttavaa. Ilta meni ihan rauhaksiin, olihan päivällä käyty agiliitämässä Kárin kanssa. Siellä piti tehdä pakkovalssia ja se oli taas kerran alkuun tooosi vaikeeta. Onneksi Kári kestää kun emäntä reenii vaikeita juttuja ja vihdoin sain senkin meneen oikein. Yritän jostain syystä tehdä siihen ylimääräisen piruetin. Rata oli tosi pitkä, kolmen normikentän kokoinen. Siellä oli tänään kisat niin siksi näin. Ja kyllä joutui muuten juoksemaan kun siellä oli siis viivasuora, missä oli putki, rengas, putki ja puomi. Pikkasen sai pistellä tossua toisen eteen kyllä! Sitten oli näitä vaikeita kiepukkeita ja sit tehtiin keppejä ja keinua. Keinu menee jo aika mukavasti, kohta sen saa varmaan antaa rämistä jo ihan ite alas. Hieno reeni, hiki tuli, keväällä tiedossa kunnon kohotusta itselle!

Tänään aamulla sain sitten Tampereelta tutun pihaan noin kello seitsemän. Hänkin tuli koiransa kanssa mukaan näyttelyyn. Melkein heti lähdettiin sitten ajamaan kohti Heinolaa. Sää ei ollut mikään kaksinen, mutta eihän se nyt autossa niin haittaa? No sumu ehkä vähän oikeesti haittas, mutta hyvissä ajoin oltiin perillä ja autokin saatiin oikein hyvään paikkaa ja melkein viereen tuli autollaan myös yksi issikkaihminen. Siinä vähän lenkitettiin koiria ja juteltiin ja nähtiin sitten neljä muuta osallistujaa. Olivat kaikki neljä saman ihmisen koiria ja kolme niistä sisaruksia. :D Kehä alkoi ihan ajallaan ja issikoita ennen oli sitten yksi eurasier ja yksi grönlanninkoira. Tuomari oli kyllä valtavan perusteellinen. Yllättävän kauan tuntui kestävän kahdessa koirassa.. Sitten päästiin Kárin kanssa kehään, meillä oli seurana se ainoa toinen uros. Oli oikein hauskaa kun vaihteeksi oli narttuja taas enemmän.

 Ja vähän palkintokuvia mun hymysuusta.

Kári oli kehässä ihan ok. Vähän sillä seisominen tökki, tarjosi kovin istumista. Siis seisoi ihan ok, mutta vähän oli sellainen levoton. Täytyy pitää joku reeni viikko tätä harjoitellen ennen Lahden näyttelyä. Liikkuminen taas oli aivan LOISTAVAA! Ravasi hienosti ja malttoi jopa välillä katsella eteen. Parasta kehäliikkumista ehdottomasti mitä on esittänyt mun kanssa. Toinen poju sai EH, ja kun Kári sai ERI oli se sitten samalla paras uros ja saimme sertin. Sitten oli narttujen vuoro. Kyytiläiseni koira oli veteraani, joten he olivat vasta viimeisenä vuorossa. Nartuissa oli sitten skaalaa H-ERI. Veteraani narttu oli sitten myös ERI ja näin ollen ROP-VET, kun oli ainoa veteraani. Onnea heille! Erkkarin voittanut narttu oli paras narttu ja sitten vaan rop kehään. Tuomari juoksutti meitä aika paljon, ensin ympäri yhdessä, sitten erikseen eestaas ja vielä ympäri yhdessä. Kári sitten sai tuon ROP-tittelin. Muuten kiva, mutta ei ollut mitään aietta jäädä sinne, joten sinällään VSP olis kans kelvannut hyvin. Mutta hieno mies ja juuri liikkeen takia voitti, kun ei ole takaa yhtään ahdas ja liikkuu vähän paremmalla askeleella. No niin se kyllä tänään liikkuikin!

Juuri kun oltiin lähdössä kotiin, tuli eräs nainen kysymään josko koiriamme saisi kuvata. Meitä oli siinä kolme ja tokihan sai. Kuvasi kuvia Koirafanitus-lehteen. Että jos kuvat onnistui, niin joku niistä voi olla ensi kuun lehdessä. Ja nettiin tulevat sitten aikanaan. Ehkä parin viikon päästä. Mielenkiintoista nähdä onnistuiko niistä joku. Kotiin päin ei kyytiläisen koira tullutkaan  vaan lähti hoitoon toisaalle, matka kotiin oli kuitenkin valtavan miellyttävä kun oli seuraa. Yksin olis voinut olla vähän tylsää, noin lievästi sanottuna. Imir oli päivänsä äidin hoivissa ja ihan hyvän lenkin olivat tehneet. Nyt mulla on taas täällä kaksi islantilaista kerää. :)