Imir jääkarhu & Kári myrsky: Isliksiä Valkeakoskella ja muuta löpinää

No niin onpas taas viikko hujahtanut jonnekin. :D Tiistaista on pakko kertoa, kun oli niin mukavaa. Ystäväni, joka nykyisellään asuu Sveitsissä Suomettui taas vaihteeksi sieltä viikoksi ja tiistaina oli sovittu menevämme sitten vähän ratsastamaan. Ja milläs muulla, kuin issikoilla!! Talliksi valikoitui Rimur niminen paikka Hauholla ja en voi kuin suositella. Paikalla olimme noin neljältä ja laitettiin hepat kuntoon ja sitten ei kun matkalle. Itse sain ratsukseni Brimi nimisen hepan. Hän oli aika iso issikka, mutta oikein mainio peli. Alkuun esitti pieniä elon merkkejä säpsyilemällä, mutta palautui hyvin ja rentoutui kivasti kun mentiin. Brimillä oli ollut melko rankka 1,5 vuotta takanaan ja oli oikeestaan melkein ihme, että on edes siinä kunnossa, että voi asiakkaita kuljettaa. Jotkut ihmiset sietäis saada selkäänsä, kun eivät osaa eläimiä kohdella oikein!! Onneksi hepo oli nyt kunnossa, koska maastoratsuna se oli aivan upea. Hienot askellajit, miellyttävä ja helppo töltti. Ah ihan kuin olisi kotiin päässyt, kun siellä selässä oli. Maastossa oltiin noin 1,5h ja laukkaakin päästiin ihan pitkät pätkät. Toisella kaverilla oli heppana vanha kisahepo ja kyllä oli sen näköinenkin, kun pisteli tölttiä menemään. Sveitsissä asujalla oli tallin oma kasvatti ja porukan hitain peli, mutta valtavan suloinen pakkaus. Sääkin oli ihan ok, hieman välillä jotain tihutti mutta eipä se paljon tahtia haitannut ja kun kuitenkin osan aikaa aurinkokin paistoi niin mikäs siinä sitten.

Ratsastuksen jälkeen käytiin sitten kaikki vaihtamassa vaatteita ja lähdettiin syömään. Testasimme meille kaikille uutta paikka, Pihvi kievaria. Itse tykkäsin. Annos oli hyvä, joskin palvelussa oli vähän ehkä parantamisen varaa. :D Kun oli syöty vietiin toinen ystävä kotiinsa, haettiin koirat mun porukoilta ja sitten maailman matkaajakin kotiin. Keskiviikkona mulla oli vaihteeksi (onneksi) töitä ja kävin samalla ratsimassa Repe-ponin, kun olin sillä suunnalla. Poninen oli oikein pätevä! Kivaa siis oli.

Hervannassa

Makkarajärvihän se siellä taustalla

Torstaina hain taas ystäväni kyytiin ja lähdettiin lenkille Hervantaan. Viimeksi olin siellä ollut keväällä ja niin ne vaan maisemat muuttuu, koska puoli lenkkiä olin ihan varma, että ollaan väärässä paikassa.Onneksi vain jatkettiin matkaa, koska ihan oikeella polulla oltiin koko ajan. Kári sai mennä vapaana ja Imir oli mulla vyössä kiinni. Välillä pysähdyttiin ottaan pari kuvaa. Lenkin jälkeen vein ystävän kotiinsa ja menin porukoille syömään ja käymään saunassa. Ilta menikin sitten ihan rentoillessa kotona, tosin vain Kárin kanssa, Imir kun jäi yökylään porukoille.

melkein, melkein...

Perjantaina lähdin aamulla tonne Roukon purtsille ja käveltiin siellä vielä 5km, tällöin matkaksi tulee yhteensä noin 8-9km tai jotain. Kárin kanssa siellä on niin kivaa, kun se vaan menee irti ja voi itse ihailla syksyistä metsää. Sitten rauhallinen päivä ja kolmen jälkeen sitten kohti hallia ja reenejä. Rata oli tällä erää vähän sellainen nopeuspainotteinen, joten meidän esteet oli sitten 45cm, kun ei ollut silleen niitä vaikeita käännöksi niin paljoo, mitkä mä vielä mokaan. Pääosin meni jo oikein hyvin! Kári jopa vähän itse haki kepeille ja keinullekin. Keinulle sain lisä ohjeita, kun mulla on siinä nyt vähän itsellä paniikkia äänessä ja kun Kári ei sitä onneksi pelkää niin yritetään välttää ettei minun takia rupeakaan. Ja sitten mulla on ongelmana että meen kumaraan. En saisi, koska silloin annan koiralle luvan mennä esteiden ali. Varsin tärkeää, kun esteet tuosta vielä nousevat. Tosin kouluttaja käski, että nyt kun reenaan itse, niin välillä voisin ottaa yksittäisi tai muutamia esteitä 50-55cm korkuisina, jotta pikkuhiljaa päästään niilläkin hyppään rataa. Mutta kyllä oli hyvä reeni! Ja Kárihan oli ihan super, minä taas mokailin. :D

Purtsilla Kári pisti välillä ihan parastaan. :D

Sitten Kárikin sai mennä porukoille, koska illaksi oli suunnitelmia. Lähettiin kavereiden kaa Tampereelle. Käytiin syömässä ja vähän baarissa, ihan kivaa oli, vaikka baari olikin aika tyhjänlainen. Varmaan koska oli perjantai. Tuntuu nykyään yhä enemmän painottuvan lauantaille tämä touhu.

välipentu

Lauantaina olikin sitten ihan super aamu! Hain koirat porukoilta ja suunnaksi Korkeakangas. Olin siellä juuri ennen kuin muut alkoivat saapua. Mukaan tuli minun lisäkseni 4 koiranomistajaa, isliksiä oli yhteensä 7 ja sitten vielä 2 muun rotuista. Koska koirissa tuntui olevan paljon virtaa, käytiin ensin vetämässä 5km mäkilenkki. Siinä on aika paljon nousuja ja laskuja, mutta lenkkinä kiva ja se missä ehkä vähiten tulee porukka vastaan. Nytkään ei tullut ketään vastaan. Nartut sai olla irti. Pidin Kárinkin tällä erää remmissä, kun mukana oli meille ns. vieras uros, enkä halunnut että tulee mitään sanomista mistään. Vähän kyllä K oli hämmentynyt asian tilasta, mutta sai kestää. Lenkin jälkeen käytiin viereisellä kentällä vähän reenimässä. Hieman paikkamakuuta, sekä yleisesti tokoilua. Imiriä ei paljon enää kiinnostanut, mitä nyt hengasi mukana. Kári jaksoi ihan hienosti vielä vähän reeniä päälle. Hieno mies se! Mutta miten olikaan hienoa saada tännekin välillä vähän seuraa ja miten mukava lenkki meillä olikaan. Kyllä nää islisihmiset vaan on ihan huippuja.