jotain lenkkeiluä joskus jossain korkkiksella
tosi talvista on juuu...
Kai me maanantainakin jotain tehtiin, nyt en vaan muista yhtään että mitä. :D Uuden vuoden aatto aloitettiin lenkkeilemällä ja jatkettiin kohta toisella pitkällä lenkillä, ennen kuin koiruudet menivät hoitopaikkoihinsa. Kári jäi mun vanhemmille ja Imir meni toiselle puolen kylää ystäville hoitoon. Veljen kanssa ajeltiin sitten Turkuun. käytiin vielä kaupassa ja ei kun serkkujen kanssa viettämään uutta vuotta. Siinä meni ilta ihan rattoisasti syöden (hampurilaisia), pelaillen ja saunoen. Kuudelta ammuttiin suurin osa raketeista ja padoista, jotta lapsetkin jaksoivat ne katsoa. Siihen tuli naapuruston muitakin pieniä lapsia katsomaan ja kun meillä on hyvä sellainen rakettien lähetin alusta, niin ammuttiin sitten muidenkin raketteja muutamia. Puolen yön aikaan käytiin sitten pari pataa vielä laittamassa ja katseltiin pellon laidalta kaupungin ilotulitukset ja otettiin tietty kuoharia. (En kyllä oo kova fani, mutta jos nyt kerran vuodessa).
tällasia nähtiin, hienoja oli, varsinkin kun tiesi koirien olevan turvallsesti muualla
Uudenvuodenpäiväkin meni oikein mukavasti kun oli herkullista aamupalaa ja pelailua ja vähän ulkoilua. Kahden jäljistä lähdettiin sitten ajelemaan takaisin Valkeakoskelle.Haettiin Imir ensin mukaan ja sehän oli tapansa mukaan ottanut hyvin rauhallisesti, eikä mikään poksunta ollut haitannut lainkaan. ei tartte sen yllättäen edes komentaa paukkuja. On se vaan niin <3. Sitten porukoille ja Kária hakemaan. Kárikin oli ottanut sisällä ihan iisisti, mutta illan viimeisellä pissalenkillä yhdeksältä oli selkeästi ressanut raketteja ja halunnut vain takaisin sisälle. Näin mä vähän epäilinkin, kun ne eri paikkaan jätin, että Kári ei ehkä yksin ilman Imirin tukea kestä kovempaa pauketta. Onneksi sisällä oli kuitenkin rauhallinen eikä myöhemmin illalla kuuluneisiin yksittäisiin jämäpaukkuihin reagoinut mitenkään. Mutta kuten ajattelinkin on Kári hieman herkempi tällaisille asioille. Mielenkiintoista nähdä saako luonnetestissä laukaskokemattoman vai alttiin vai jopa ihan aran... Toivottavasti ei ainakaan paukkuarkaa.. No mutta se on sen ajan murhe sit se. Eikä se nyt ihan hermoraunio ole, joten kyllä sillä nyt ihan ok pääkoppa ja hermot on. :)
Tänään on sitten vain tehty yksi pidempi lenkki, mutta innostuin sentään vetäiseen yhdellä kentällä pienen reenin. siitä onkin jo aikaa kun oon jaksanut reeniä mitään. :P Kárin kanssa otin seuruuta ja sivulle tuloa ja luoksetuloa ja jotain sellaista. Imirin kanssa rallyn kierrä koira juttuja lähinnä. Ihan hyvin teki molemmat töitä ja mielissään tuntuivat olevan kun pitkästä aikaa tehtiin jotain kunnollista. :) No pian päästään taas Kárin kanssa agireeneihin niin sekin aktivoi sitten mua vähän enemmän.
Niin ja hyvää uutta vuotta 2014 nyt sitten kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti