keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Eka kosketus talveen

Viime torstaina tosiaan tuli lunta ja se pysyi kivasti maassa aina maanantai iltapäivään saakka. Kameraahan mulla ei ollut ennen kuin maanantaina täällä Turussa, joten oli oikein kivaa, että aamusta pääsi vielä kunnon lumilenkille ja sai jotain kivoja lumikuviakin. Mentiin tuonne joen yläjuoksulle kun siellä on vähän paremmat kuvausmestat. Toki ongelmahan oli sitten se, että lumenkeskellä Kárin keskittyminen poseeraamiseen on tasan joku kaksi sekunttia kerrallaan, joten kuvien ottaminen molemmista oli vähän hankalaa. Sain muutamia hyviä ja sunnuntaina Valkeakoskella olin kanssa saanut muutamia mukavia kuvia. Lenkki oli muutenkin tosi kiva, ei tullut oikeestaan ketään vastaan, joten Kári sai kuljeskella koko ajan siellä irti. Vain meno ja paluumatkan joutui oleen remmissä. Kári kyllä on ihan ok remmissäkin, mutta vielä tuppailee vähän vetämään. Tai siis sillä on vähän niinkuin kaksi moodia, joko veto päällä tai täydessä kontaktissa... Me heitellään sitten uukkareita ja Imir hämmentyy kun se ei vedä. :) Mutta kyllä Kárikin on sinne pääsemässä. Ja jostain syystä aamun lyhyillä pissalenkeillä ja illan samanlaisilla se ei vedä lainkaan.. En tiedä onko vielä unessa ettei jaksa?
                                         höpsöttimet lenkillä ja väsymyksen otettua vallan.

Maanantaina iltapäivällä käytiin koirapuistossa, kun siellä oli kivan näköisesti koiria ja sinne meno on oikein kunnon vetämättömyysreeniä. Kári kun tietää että tuolla on puisto ja siellä kivaa eli siis vedetään. Matka johon ilman vetoa menisi kymmenen minuuttia kestää näin ollen noin 25min. koska vetohan ei ole sallittua ja uukkareita vedellään. Puistossa oli uudehkoa seuraa, mutta Kári kyllä löysi itselleen leikkikaverin. Imir vähän fiksoitui taas leikattuun urokseen, joten sitä sai sitten olla komentamassa aina välillä. Sillä on myös nykyään noitten leikattujen kanssa vähän outo tapa kun se yrittää niitä nylkkiä ja jos ne sanoo takas niin rähähtää oikein pahan kuulloisesti. En oikein tiedä mistä tää johtuu kun nartut saa kyllä sanoa mitä vaan ja niin sai leikatutkin ennen,. mutta nyt niille äristään ärräpäitä, jos eivät anna nylkkiä. En tajua tätä. No Imir on sitten joutunut viettään aikaansa tämän takia myös remmissä puistossa, koska muillehan ei rähjätä ei ainakaan kun on yritetty niitä nylkkiä/alistaa. Hetken jäähy on joka kerta toiminut ja sitten Imir on taas ollut oma itsensä eikä välitä näistä entisistä ihanuuksista mitään. Täytyy vaan katsoa ettei mene pahemmaksi tuo, koska sitten saa kyllä Imirin puistoilu loppua siihen. En halua että rupeaa tappelemaan. Hassua kyllä olisi että tappelu tulisi sitten leikatun kanssa, koska toisille leikkaamattomille ei sano mitään ja vain väistää jos toinen uhoaa... Hölmö koira.

                                                           aurinko vasta nousi

Tiistaina mulla oli mun työksi aikainen aamu, joten aamulenkki oli vain tunnin mittainen pääasiassa remmipyyhällys sateessa. Kyllä oli masentavaa tuon maanantaisen ihanan lumilenkin jälkeen tuollainen sadelenkki.... Plääh. Töiden jälkeen lähdettiin lenkille ja käytiin vähän tottistelemassa tuossa luupatsaalla. Siinä on hyvää häiriötä ja paikka johon saa hyvin aina toisen kiinni. Ensin tein vähän Kárin kanssa maahanmenoa ja seuruuta ja sivua. Sivu ja seuruu, no promblem, mutta tuo maahanmeno.. huoh.. Kun menee kyllä käsimerkistä, mutta sanakäsäkystä ei sitten millään. Ei edes yritä. Siinä se vaan istuu ja tuijottaa.. No meen sen kanssa torstaina ohjattuun reeniin jos saisi vinkkejä mitä teen väärin. Imir tosin siellä luun toisella puolen meni maahan vähän väliä, joten sillehän oli sitten heiteltävä nameja sinne. <3
                               On tää pentu kyllä komea, kun vaan joskus seisois häntä ylhäällä paikallaan..

Imirin kanssa tein lähinnä eteentuloja ja pieniä pätkiä seuruuta ja sitten pitkään heinikkoon maahanmenoa. Seuruu on mitä on mutta kaikki muu meni hienosti. Laski jopa hienoperse mahansa pitkään märkään heinikkoon kun kerran pyysin ja broiskupullaa oli tarjolla. JA mitä teki Kári? No meni ihan ite maahan siellä remminpäässä... Siis käskystä, onneksi näin senkin ja heti sillekin lensi namia! Muuten se siellä oli ihan nätisti odottamassa. Istui ja katseli meitä vaan. Ihanaa kun on tuollainen jota voi vähän jättää ja pysyy vaiti. :) Imirin eteentulot oli aivan superhyviä! Tuli joka kerta suoraan ja hienosti istui tosi lähelle. Hyvä näin, avoin luokka rallytokossakin kuitenkin viimeistään tammikuussa kutsuu, joten näiden pitäisikin olla sanasta kunnossa.
                                                        Imir on niin posetusmestari
Kotimatka meni puiston ohi joten taas tuli vetämättömyysreeniä melkoisesti. Lopulta Kárikin jollain lailla kai hiffas asian ja tuli kontaktissa puiston portille. Siellä oli naapurin lapparipentu eikä muita, joten mentiin seuraksi vielä. Kári ja tuo pentu on hyviä kamuja ja leikki toimii. Vähän itseasiassa samaan tapaan kuin Inton kanssa. Juostaan, vaanitaan ja painitaan! Siinä ollessa tuli muitakin ja Imirkin jopa leikki kun tuli yksi lappari ehkä narttu, joka oli mainio. Juoksutti Imiriä välillä vähän läpsi ja tuoksui ilmeisesti just tarpeen hyvältä että voi seurailla ja vähän leikkiä, mutta ei tartte hyppiä. Kiva kun Imirilläkin oli pitkästä aikaa tuollaista leikittävää seuraa. Oltiin ulkona yhteensä reilu kaksi tuntia, mutta kotona Kári vaan pyöri ja nakersi vanhoja luita ja vaelteli. Ihan kun se ei olis just reenaillu ja leikkinyt kahta tuntia.. Ehkä kävi jollain jälkikierroksilla`.. No kyllä se sitten siitä rauhoittui. Kaverini tuli kylään ja toi intialaista ruokaa tullessaan ja katseltiin Avengers leffa. Tykkäsin! Marvelin leffoista kyllä oon suurimmasta osasta tykännyt joten ei sinällään ihme. Ironman3 odotellessa.
                                                                rauha
Tänään pidetään lepopäivää. En tiedä tarviiko noi sitä todella, mutta mun mielestä tässä on nyt on niin paljon kaikkea ja kunnon leparia ei ole pennulla ollut pitkään aikaan. Aamulla käytiin lyhyt mutta tosi rauhallinen puolen tunnin lenkki ja kohta käydään vähän pidempi samanmoinen. Paino sanalla rauhallinen. Toki nuo nyt oli tuossa pihassa reilu tunnin kun mä vielä torkuin, mutta ei sekään oo silleen kiihdyttävää kuin leikkiminen toisten pentujen tms kanssa. Ja huomenna tehään sitten taas jotain. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti