Voihan vesisade..

Jos viimeksi olin kovasti sitä mieltä, että johan on alkanut kuunnella ja plaah, niin kyllä torstai aamupäivä osoitti että ei aina ihan niinkään. Mentiin käymään koirapuistossa ja otin Imirin lempilelun mukaan. Se on sellainen kong wubba. En tiedä lähtikö lelusta niin kierroksille, mutta korvat kyllä ekan istumisen jälkeen katos aivan täysin jonnekin. Lelua vaan riepoteltiin pitkin lätäkköjä ja sitten yritettiin tuoda se mulle ja komentaa haukkumalla heittämään. Kesti varmaan noin 10 min ennen kuin tajusi että niin joo komentamalla ei tavarat mihinkään lennä ja rauhoittui hieman. Tosin seuraavan heiton jälkeen sama juttu, tosin nyt se kesti enää vain ehkä viis minuuttia... Että se siitä lelureenistä sitten.



Onneksi illalla oli sitten vähän parempi koira taas mukana, kun lähdettiin haku-kurssille. Kurssia on vain joka toinen viikko, joka on sääli, koska kivaa se kyllä on. Eli samalla periaatteella kuin ekallakin kerralla, eli makkararinkiä metsään. Haasteena oli nyt se, että oli pimeää ja ihmiset kauempana. Oli siis pakko käyttää nenää. Olin vähän liiankin varovainen, enkä ihan kokonaan viitsinyt Imiriä päästää irti, kun autojen äänet kuitenkin hieman sinne kuuluu ja tuo on niistä niin kovin innoissaan irti ollessaan. No ei olisi tarvinnut huolehita, koska ihmisten etsintä oli selkeästi hauskempaa. Imir etsi hienosti ja käytti jopa nenäänsä oikein mukavasti. Sitä se kieli ja broileripullat tekee. :) Ensi kerralla uskallan ehkä ottaa hihnan kokonaan pois ja antaa tuolle vähän lisää luottoa.

Kurssille saatiin kyyti, mutta kotiinpäin ei, joten ei kun kamat reppuun ja matka kohti kotia sai alkaa. Matkaa tulee ehkä n.6km. Koko koulutuksen ajan oli ihan ok sää tai siis ei satanut, kun lähdin kävelemään kotiin niin johan taivaat aukenivat hienosti ja aloin kastua... Goretex takki piti ihan kivasti, mutta halppiksemmat housut ei todellakaan ja kyllä menee gorekengistäkin vesi läpi jos astuu lammikoihin, jotka on noin polveen asti... Ei kiva... Ja loppumatkasta Imirkin alkoi olla jo ihan täynnä vesisadetta ja lenkkiä, että alkoi stoppaileen. Onneksi oli nannoja vielä jäljellä ja sain koirankin sitten lahjottua kotiin. Yllättävän hyvin tosin tuo koiran heijastinliivi piti vettä, koska sen alla koira oli ihan kuiva. No kotona sai sitten rauhassa kuivatella, koska tuohan sammui kuin kynttilä. :)

Perjantaina olikin sitten semisti lepopäivä. Ennen kuin lähdin töihin käytin tuon kyllä puistossa vähän juoksemassa, mutta taisi vieläkin olla vähän väsynyt, kun ei oikein syttynyt leikkimään kenenkään kanssa. Lauantaina olikin sitten päivällä mitä ihanin sää, joten lähdettiin oikein kunnon lenkille tuonne Halisten kosken taakse. Ja nyt sai taas hieman ylpeyden aiheita, kun vastaan tuli neljä rähisevää koiraa ja tuo ohitti ne kaikki niin hienosti! Toki edelleen mennään nami avusteisesti, mutta kuitenkin. Ei sanonut yhdellekään mitään tai yrittänyt mennä katsomaan. Vähänkö olin ylpee, että mulla on hienosti koira hanskassa mutta teillä ei! Muutenkin lenkki oli oikein mukava, kun sääkin suosi. Iltapäivällä käytiin sitten vielä tuttujen tollerinarttujen Lunan ja Veelan leikitettävinä koirapuistossa ja tällä kertaa menoa olikin oikein mukavasti.

Huominen tässä jo vähän jännittääkin, kun matkataan Somerolle luonnetestiin. Saas nähä miten siinä käy. Vähän harmittaa, että Imir ei ehtinyt täyttää kahta enne issikoitten omaa luonnetestiä, mutta onneksi saatiin kuitenkin paikka ja vielä suht lähellä pidettävästä testistä. Saas nähdä miten meidän käy.