Sunnuntaina tein aamulla aivan ihanan lenkin, joka kesti sellaisen reilu pari tuntia. Mulla oli kamera mukana, että voisin ottaa hyviä kuvia lumisissa maisemissa, mutta en sitten muistanut sitä koko matkana.. Tajusin vasta kotona, että oli jäänyt hyvät kuvat sivusuun. Mutta sellaista käy, kun nauttii niin paljon muuten lenkistä. Harkitsin monessa kohtaa, että jos päästäisin Imirin irti, mutta sitten aina ajattelin, että jos kuitenkin tulee joku vastaan ja se ei tuu.. No koko lenkin aikana ei ketään tullut vastaan, joten olisi voinut. Jälkiviisaus ei kuitenkaan auta. No töihin piti sitten lähteä ja niiden jälkeen mentiin puistoon leikkimään vähän lelulla. Siellä ei oikein sunnuntaisin iltapäivällä ole porukkaa. Luulen että käyvät kaikki päivällä, kun ovat vapaalla. Illalla mulla tuli vielä kavereitä kylään ja olihan se mukava istua rauhassa iltaa ja pelailla. Paljon puhuttiin myös Graduista, jota meistä jokainen vääntää. Tosin ovat nuo kaverit hieman mua edellä, mutta samoja ongelmia tuntuu kaikilla olevan. Tai no, muilla on vissiin tulossa liian pitkiä, kun mulla taas varmaan ei tuu edes tarpeen pitkä.. Jää nähtäväksi.
Maanantaina lenkkeiltiin heti aamusta Lausteelle katsomaan kummipoikaani ja tietenkin hänen veljeään ja serkkuani. Ilma oli oikein kiva, mutta mulla oli aivan liikaa päällä, joten hikihän siinä tuli. Toisaalta mä tykkään enemmän siitä, että on lämmin, kuin siitä että palelen. Olen saunaihmisiä. Lasten seurassa Imir taas oli niin nätisti, että ei ole tosikaan.
Siinä se makoili kaikessa rauhassa ja vähän nuoli naamaa ja antoi toisen vähän puristella tassua ja nenää. Kyllä aika uskomaton tuo on. Serkkuni sanoikin, että saa heidän lapset ihan väärän kuvan eläimistä, kun heidän kissa on kanssa tosi lapsisosiaalinen ja sit koiratapaamiset on Imir, joka antaa tehdä mitä vain ja vaan vähän nuolaisee nenästä... No tuskin ainakaan rupeavat näillä kokemuksilla eläimiä pelkäämään.
Iltapäivällä menin vielä valoisalla uudelleen ulos ja nyt muistin ottaa niitä kuvia. Valitettavasti vain ei aurinko paistanut, vaan taivas oli harmaa. Tuli muutamasta silti ihan kiva. Illalla oltiin sitten jo oltu iltapissalla, kun äiti soitti, että ovat meidän mamman kanssa ambulanssilla tulossa Turkuun. Mammalla oli rytmihäiriöitä. No pääsivät tänne ja mamma TYKS:iin ja äiti sitten tuli mun luo siinä vähän vaille yksi yöllä. Imir oli ihan sekaisin, kun äiti sellaiseen aikaan tuli. Pikkaisen kesti tuo pojan rauhoittuminen takaisin nukkumaan...
Tiistaina pääsin sitten skippaan aamulenkin, kun äiti lähti ulos jo kuudelta. Mä en yhtään ymmärrä, miten jotkut vaan herää noin aikaisin. Äiti kävi mun tädin luona ja tulivat sitten kahdeksan maissa takaisin. Kävin itse vielä sellaisella 45min. lenkillä, ennen kuin piti lähteä, äidin mammaa katsomaan ja minun kirjastoon. Käytiin ensin kuitenkin lounaalla tuossa Hämeenkadulla olevassa Delhi Darbarissa, jota voin kyllä suositella kaikille. Nopeaa palvelua ja tosi hyvää ruokaa! Kirjastolueskelun jälkeen lähdin tallille ja menin puomeja. Hyvin sujuivat tällä kertaa, ei mitään häsäämistä. Hyvä niin. :)
Keskiviikkona kävin itse aamulla ulkona, mutta äiti tuli taas tähän joskus yhdeksän aikaan ja päätti sitten vähän ennen kymmentä mennä Imirin kanssa ulos. Mä olin itse tosi väsynyt, joten pääsin hetkeksi rauhassa nukkumaan. Äiti oli lenkillä about 1½ tuntia ja kivaa oli ollut, paitsi että kaatui kerran ja löi hieman päätään.
Ei siihen kyllä onneksi tullut edes mustelmaa, mutta arka oli kuitenkin. Onneksi Imir oli ihan nätisti odottanut, että äiti pääsee ylös ja kokee olevansa kunnossa. Välillä tuo osaa. :D Kävin sitten äidin kanssa mammaa katsomassa ja kuulemma huomenna pääsee taas kotiin. Niinpä äiti lähti tänään käymään kotona, jotta voi huomenna olla viemässä mammaa kotiin. Taas kutsui tietenkin tuo kirjasto, kun pitäisi tuo Gradun alustava johdanto saada lähetettyä. Ja sainkin sen tänään menemään. Vähän jännittää mitä siitä ensi viikolla sanotaan. Iltapäivällä käytiin sitten puistossa ja siellä olikin kaksi ihanaa suomenlapinkoira narttua, joiden kanssa leikki toimi. Tai ainakin Imirillä oli hauskaa, välillä taisi tytöillä vähän palaa pinna tuohon poissuun. Kahdessa ekassa kuvassa Imir kummipoikani kanssa. Seuraavassa Imir lelunsa kanssa, kerrankin tulossa tuomaan sitä mulle ja viimeisessä aurajoelle tuijottelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti