Turku kv 2012

No niin näyttelyssä tuli sitten eilen käytyä ja hauskaahan sielä oli. Aamulla kävin lenkillä ja kukas muu meitä tulikaan vastaan, kun naapurin ihana pikku islisneito! Siinä sitten jutusteltiin ja kuljettiin loppulenkki yhdessä kotiin. Kuulin, että ovat tulossa näyttelyynkin katsomaan ja kerroin avuliaasti, että myös tyttösen eno olisi sielä paikalla. :) Mikään kiire aamulla ei ollut, koska kaverini, joka tuli seurakseni saapui vasta 12 junalla turkuun. Koppasin kaverin asemalta mukaan ja matka jatkui kohti messukeskusta. Sisään päästiin todella vauhdikkaasti, jonot olivat olleet ja menneet. En muistanut missä hallissa kehä on, joten tietenkin lähdettiin ensin väärään suuntaan, ennen kuin tarkistin. No oikea halli löytyi pian ja vain yhdellä käytävällä oli edes ahdasta.



Rotukavereita olikin paikalla jo lähes kaikki muut, yhtä vissiin lukuunottamatta. Sain kuulla, että Imiriä nuorempi uros oli joutunut jäämään pois. Surullista, koska tuo uros on todella komia poika ja oikein mukava luonteinenkin. Mukava olisi ollut tavata. Reenipari oli jo paikalla, mutta tuohon aikaan oli sen verran ahdasta, että ei enää päästy mihinkään reenaamaan. Serkkuni mieskin tuli näyttelyä katsomaan ja aika suorastaan lensi siinä kaikkien kanssa jutellessa. Vaikka myöntää täytyy, että kehä oli tietenkin taas myöhässä ja odotella todella sai..

Me mentiin Imirin kanssa sitten ekana kehään ja hienostihan tuo siellä oli. Muutaman kerran yritti istua ja kerran taisi haukahtaa, mutta muuten oli tosi hienosti. Tosin kun tuomari yritti äännellä ja katsoa vissiin korvia, niin tuota ei kyllä kiinnostanut tipan tippaa joku tuomari, kun kerran jossain lähellä uikutti koira. olisi mennyt tuomari siltä suunnalta katsomaan. :) Mulla oli vähän suoraan sanottuna naurussa pitelemistä. Tuomari oli kyllä tosi mukava mies ja paras arvostelu tähän mennessä suomalaiselta, kun ERI tuli tällaisilla kommenteilla: "Keskikokoa hieman kookkaampi, mittasuhteiltaan oikeanl. uros. Oikeanmuotoinen pää, eturaajoissa ulkokierteisyyttä, selässä pehmeyttä. Hyvin kulmautuneet takaraajat, hyvä karvapeite, liikkuu hyvällä askelpituudella."

Tietysti hieman harmittaa että sitä sertiä ei tullut, mutta ei aina voi voittaa ja eiköhän sekin jostain sitteen pukkaa päälle. :) Onpahan jotain mitä odottaa! Kun isliskehä oli loppu ja meidän ihana reenipari oli saanut hyvin ansaitun ROP-ruusukkeen päätettiin kaverin kanssa lähteä kojujen kautta kotiin. Ostin Imirille uuden nahkapannan, kun sellaisen sai vain 6 eurolla. Ostin tietty myös herkkuja, sekä hammaspuhdistustikkuja, kun niitä sai halvalla. Vähän haaveksin uuden pedin ostamisesta tuolle, mutta ei nyt ainakaan tässä kuussa. Kotiin tuli varsin väsynyt koira, joka joutuikin sitten jäämään yksin, kun me lähdettiin syömään ja käymään kaupungilla. Illalla käytiin vielä vähän pidemmällä lenkillä kun saateltiin kaverini tuohon Kupittaan asemalle. Oikein onnistunut päivä siis kaikin puolin.

Tänään (sunnunta) päätin aamulla, että nyt vien Imirin metsään juoksemaan ja otan sen siis tallille mukaan. Sielä kun on tuo mitä ihanin metsä, jossa ei käytännössä ketään liiku, ei autoja tule vastaan ja muutenkin on ihanaa. Imir, joka ei juurikaan ikinä autossa mitään sano, taisi tietää mihin tullaan, kun tallitien päässä alkoi jo vinkumaan.. No ei kun kamera kaulaan ja koira irti. Kyllä oli meinaan poissu innoissaan! Laitan kuvia, ne kertovat kuitenkin enemmän kuin mitkään sanat. Lenkin jälkeen Imir sai vielä autella mua siivoamaan heppojen tarhoja, ennen kuin joutui autoon odottamaan, että kävin Ikellä vähän maastoilemassa. Maasto sujui hienosti ja kyllä muuten on aivan ihanaa tuollainen talvinen laukkamaasto! Ja aina ihana huomata kun hevonenkin oiken nauttii siitä mitä tehdään. Ekat kaks kuvaa näyttelystä, kolmas lenkiltä.


Tällaista meno metsässä


"Oon niin komea!"


Täältä mä tuun!


nojailua

Vitsi mä tarviin paremman kameran...