Kuten otsikosta voinee päätellä, jää on tarpean paksua Aurajoessa ja sielä voi siis hiihtää! Tiistaina kävin tsekkaamassa, että jää todella on kunnossa ja Keskiviikko aamunahan me sitten painettiin suksine kanssa sinne. Imirillähän ei ole oikeastaan mitään ideaa rauhallisesta aloituksesta, vaan kun mä saan sukset jalkaan ja annan sille luvan mennä, niin kyllä muuten mennään. Eikä mitään hiljaista sivostelua vaan kunnon painamista kera haukun. Aika paljon innostuu tuosta hiihtämisestä, varmaan sen takia, että siinä pääsee meneen niin kovaa kun sielu sietää ja sen lisäksi hiihdon ohessa on lupa haukkua! Mentiin varmaan sellainen reilu kilsa ja sitten uukkari ja takaisin. Meno matka oli melkoista painamista. Vähän jopa olin huolissaan toisen lihaksista, mutta hyvin tuntui menevän. Takaisin tulo oli hieman hiljaisempaa, kun tuo ei oikein ymmärrä miksi samaa reittiä pitäis mennä takaisin. Ihan hyvin se sujui kuitenkin, siihen nähden että siitä on lähes vuosi kun viimeksi on hiihdetty. :)
Iltapäivällä mentiin sitten vielä puistoon, kun en halunnut vain hihnalenkkeillä. Puistossa ei ollut ketään, kun sinne mentiin, mutta pian saatiin seuraksi ihana tyttökoira virosta Ketta. Ketta ja Imir on vanhoja tuttuja ja niillä sujuu leikki varsin kivasti. Tosin vain jos ovat ainakin lähes kahdestaan. Kettasta tulee vähän arka, jos paikalla on paljon porukkaa. Keskiviikkona kaikki sujui kuitenkin hienosti ja leikkiä oli ilo katsella. Äiti tuli mun luo yöksi ja kertoi sitten, että meinasi illalla vielä kävellä Imirin kanssa meidän mamman luo. Että sitten toi sai vielä reilun iltalenkinkin. Hilppasen oli joku täälä illalla väsynyt. :)
Torstaina äiti kävi Imirin kanssa aamulla lenkillä puoli seitsemän... hohhoijaa.. Ja olivat sellaisen puoli tuntia, joten munkin herätys oli sitten seitsemältä, kun kylmä kuono kaivaitui mun peiton alle.. No ei se niin väliä. Yhdeksältä oli reenailutreffit taas sovittuna, joten sinne suunta siis seuraavaksi. Treenit sujui todella hienosti. Kiertelyssä molemmat oli ihan hiljaa, kunnes vissiin rupesivat hieman kyllästymään ja kuului pientä puhinaa. Vaihdettiin ympyrän juoksemiseen ja sekin sujui mitä hienoiten. Imir tais haukahtaa kaksi kertaa ja reenikamu ei kertaakaan. Hiukan mentiin vielä edestakaisin ja sekin sujui hienosti ja hiljaa molemmilta. Sitten multa loppui taas namit, joten täytyi lopettaa reenit sillä kertaa. Hauskaa kyllä oli ja juttua tuntui taas riittävän vaikka kuinka.
Illalla käytiin vaan lyhyellä lenkillä tai siis matkallisesti lyhyellä... Normaalisti tuo lenkki kestää jotain alle puolituntia, mutta torstaina sielä oltiin 45 minuuttia.. Kamalasti tuntui olevan haisteltavaa, mukamas. No ei siinä mitään, ei mulla ollut kiire minnekään. Niitä harvoja päiviä, kun ei ole kiirettä. Mulla ei ollut muuta ohjelmaa kuin tuo reenit ja sitten kävin tallilla. Tallillakin kävin uudella maastolenkillä ja sehän olikin varsin kiva. Ja kun ilmakin oli aurinkoinen vaikkakin hieman kylmähkö. Tosin lenkin lopulla rupes kyllä sormet pikkasen jäätyyn, mutta selvittiin. JA selvisin vielä tuosta hitaasta lenkistäkin.
Tänään (perjantai) mentiin aamulla todella pienelle pissalenkille, koskapa oli kylmä... Ja oli menoa vasta 12, joten ei ollut pakko tehdä mitään pitkää heti aamusta. 10.30 lähdettiin sitten taas hiihtämään. Tosin en vissiin ihan ollut mukana kun lähdin monoissa kävelemään ja sitten tajusin, että helkutti jäi muuten sukset eteiseen.. Ei kun uukkari ja hakeen sukset. Hiihto sujui tänään jopa paremmin tai siis kotimatkakin oli vielä ihan pirteä, ehkä sen takia että en tehnyt uukkaria vaan kävin pellolla pyörähtämässä ja sit takaisin jäälle niin ei vissiin tuntunut ihan niin uukkarilta Imirille. Hieno lenkki kaikin puolin.
Mulla oli tentti 12.00, joten ei kun koululle. Huvittavaa oli että tein tentin varmaan puolessa tunnissa ja luulen että se meni ihan ok silti. No se oli filosofiaa, joten se selittänee kaiken. Tentistä menin suoraan tallille ja auttelin sielä vähän hommissa ja sitten hepan kanssa taas metsään. Tänään tosin oltiin vain 40min, kun kylmyys jotenkin tunkeutui luihin ja ytimiin... No maasto oli mukava ja muutenkin ihan hauskaa oli välillä olla tallillakin avuksi. Sitten kotiin ja hieman hernekeittoa helmikuun kunniaksi naamariin ja eikun puistoon. Puistossa oli aika paljon porukkaa kun sinne mentiin, mutta melko pian jäätiin Armin kanssa kahdestaan. Armi ja Imir löytää aina välillä toisensa, mutta tänään jo näytti että ei löydä. Sitten yht´äkkiä tuo sai Armin leikkiin ja siinä sitten painivat ja juoksivat. Armi tosiaan kuullostaa melkoisen pahalta kun se leikkii ja taisi joku pientenpuolen puudelimami saada jonkinlaisen sydärin, kun Armi paini Imirin kanssa. No mehän ollaan siihen totuttu ja niin on Imirkin, joten eipä siinä mitään. Hyvät painit saivat aikaan ja jotain juoksemistakin. Nytpä on taas sitten väsynyttä haukkua tossa lattialla tuhisemassa. Ekassa kuvassa Imir nauttimassa auringosta, toisessa se oli juuri noutamassa lumipalloa ja kolmannessa kamera oli todella mielenkiintoinen. :)
Ihana tuo lähikuva Imirin kuonosta :D
VastaaPoista