Mihin tää kaikki aika on oiken mennyt?

Siis olen viimeksi päivittänyt tätä helmikuussa? Missä ihmeessä mä olen oikein ollut? Mitä ihmettä me ollaan oikein tehty? No mä oon siis ollut töissä ja tehnyt gradua ja siihen onkin sitten mennyt ihan sikana aikaa, mutta hei, valmista syntyy kovaa vauhtia ja olen oikein optimistinen, että saan tuon valmiiksi huhtikuun lopussa! Ja sitä kautta kansiin ennen kesäkuuta ja arvosanankin siitä sitten kesäkuussa. Olen kovin ylpeä itsestäni, että oon näinkin paljon saanut aikaan ja näin pienessä ajassa. Ainoa kökkö puoli tässä on, että selkeästi tuotteliain olen aamulla noin puoli seitsemän... Mutta onneksi mulla on koira, joka on jollain tasolla ilmeisesti päättänyt mua auttaa, koska lähes joka aamu herättelee mua siinä kuuden jäljistä, että nyt viet mut ulos ja alat tehdä hommia. Fiksu koira, mutta kyllä edelleen ketuttaa herätä tuollaisiin epäinhimillisiin aikoihin.

Mitäs me sit ollaan koirailtu? Käyty pissalenkeillä varmaan ja jotain lenkkeilyä on kai harrastettu.. Mitähän järkevää? Niin joo viime viikonloppuna, sanoo siis 3-4.3. oltiin Valkeakoskella, jonne myös serkkuni tuli pienten kaksostensa kanssa. Oli oikein mukava viikonloppu ja onneksi ilmakin oli mitä kaunein ja onneksi mun koira käyttäytyy lasten kanssa mitä hienoiten. Mitä nyt muutaman kerran oletti että konttaava lapsi voisi olla hyvä leikkikaveri ja yritti vähän tassulla läpsiä. Onneksi tajusi pian, että eivät ole leikkikavereita, vaan jotain mitä pitää valvoa ja pitää silmällä. Tai mennä karkuun jos käyvät liian rajusti turkista kiinni ottamaan. :)

Tiistaina 6.3 me aloitettiin myös rally-toko kurssi uudessa koulutuspaikassa. Oli oikein hyvä ensimmäinen kerta ja pidin hurjasti tästä kouluttajasta. Meitä on sielä kurssilla vain 4, joten saa kyllä hyvin yksilöllistä ohjausta. Imir käyttäytyi taas, kuten tapaansa kuuluu, kuin olisi mitä hienoin ja tottelevaisin koira. Ohjaaja oli hyvä kun sanoin, että ei kyllä ikinä mennä kesäkisoihin, jos tuo tarvii päästää irti, että miksi ette, kun toinen noin hienosti pitää kontaktia ja on selkeästi täysin hallinassa... Meinasi vähän mennä jauhot suuhun, että juu on täälä, mutta ei kyllä aina tuola muualla... Ihme tollanen näytänpä kaikille miten hieno mukamas olen koira mulla.. No mutta kivahan se tietty on, että on noin hienosti aina koulutuksissa, mistäs sitä tietää jos se vaikka siirtyy kilpakentille, jos sinne joskus päästään.

Muuten ei vissiin tehty kummia ennen kuin tänään. Tänään oltiin kaksi tuntia reeneissä. Puoli kaksitoista hain reenikamun ja tämän molemmat koirat, jotta ehtivät kaikessa rauhassa ottaa harjoitusta autoon menosta. Ihan hyvin tuntui menevän. Harjoittelu paikalla harjoittelivat ulostuloa ja sekin tuntui sujuvan. Ainakin paljon paremmin kuin Lempäälässä. :) Ensin oli näyttely reeniä ja sitten tokoa perään. Näyttelyreenien alussa tuo oli kun mikäkin hyrrä, hieman vissiin jotain ylienergiaa. Rauhoittui kuitenkin pian ja alkoi taas esittää miten hienosti käyttäytyy ja tekee ihan mitä mä pyydän. Tosin hirveästi tarjosi tänään istumista. Seisoi siis kyllä hienosti, mutta on seissyt pidempiäkin aikoja kauniistu, mutta tänään alkoi sitten tarjoilla istumista. Juoksu sujui joka kerta ihan mielettömän hyvin, joten kyllähän tuo hyvä näyttelyhauva on, kun vaan tuomaritkin sen useammin tajuaisivat. ;)



Tokossa meidät jaettiin sitten kahteen ryhmään ja menin alkeisiin. Ihan kivaa oli, mutta olis vissiin pitänyt mennä sinne osaaviin. Toisaalta hienoahan se on, että kouluttaja sanoo koko ajan kaikille, että katsokaa mallia tuosta ruskeasta tuola edellä, se menee kuten kuuluu... Helppoja harjoitteita olivat. Mentiin seuraamista ja perusasentoon tuloa ja siitä maahanmenoa. Koska namit ja avut oli sallittuja oli se meille ihan peace of cake. Sitten mentiin vähän pujoittelua, ei mitään ongelmaa tässäkään, no siis meillä. Ja sitten mentiin luoksetuloa remmissä. Sujui hienosti kun otin lelun esille. Kaikki keskittyminen lelussa ja olisi varmaan tehnyt vaikka voltteja, että olisi sen lelun saanut. Eli esimerkillinen oli taas. Mallina oltiin taas muille ja kovasti saatiin kehuja. Ensikerralla menen sitten osaaviin, koska mitä ehdin katsella niin sieläkin oltais kyllä pärjätty ihan ok. Meidän ryhmä lopetti vähän ennen osaavia, joten siinä sitten laitoin Imirin rentoutuun, joten se vetikin sitten maate ja tarjoili mahaa rapsutettavaksi, jonka jälkeen lähes nukahti. Että ei ainakaan mitään ressiä ota vierellä olevista koirista ja melusta. :) Vein vielä reenikamun kotiin ja juteltiin ja sain heiltä oikein hienon lahja kyyditsemisistä! Kiitos siitä. :D

Keskiviikona olisi sitten taas koulutapaaminen joten sitä odotellessa. Myös odottelen yhden pennun paranemista, että pääsee senkin kanssa vähän reenailemaan näyttelyhommia. :) Kuvissa kesämuistoja, koska jo odotan sitä kovin. Ekassa Imir menossa ihan itse, toisessa kuivattelua ja kolmannessa mennään sitten yhdessä uimaan.