maanantai 30. heinäkuuta 2012

Katsoppas vaari tuota hauvaa...

Mitenkäs tässä on näin kauan mennyt ettei oo ollenkaan päivitelty. No yritetään nyt muistaa edes jotain. Imirin kanssa on lähinnä rallytokoiltu ja käyty reeneissä. Ekat reenit kisojen jälkeen toi oli aivan superhyper hyvä. Että siellä sitten pohdittiin, mitä mä teen vikaan siellä kisoissa. Otin jopa yhden radan niin, että Imir oli irti ja se meni loistavasti! Toki mulla oli namia kädessä, mutta lupaavaahan tuo on tulevaa ajatellen kuitenkin. Vähän on mietinnässä, että lähtis 2.9 seuraaviin kisoihin kokeilemaan. Vähän oon jotain pientä tehnyt kotonakin, mutta lähinnä me on keskitytty eteen tuloihin, että saisi niistä eleettömämpiä BH-kurssia varten. Hiukan harmitti, kun on tuo kurssi kaksi kertaa jouduttu perumaan pitäjän sairastelun takia ja nyt sitten viime torstaina ei päästy Imirin kanssa kun koirat lähti viikonloppuhoitoon Valkeakoskelle.


                                            Tänne mä meen kaislojen keskelle, enkä pelkää ollenkaan!
Kárin kanssa käytiin viime ke taas leikkikoulussa ja se oli ihan mukavaa. Valitettavasti Kárin lempi kaveri ei ollut paikalla, mutta onneksi käppänä poika alkoi löytää rohkeutta ja leikki sitten Kárin kanssa. Siellä oli kaksi uuttakin paikalla, sellainen bullmastiffi ja leo. Leo oli vain katselija, vähän taisi jännittää ja tiffikin alkuun vain katseli, mutta loppua kohden alkoi sitten intoa löytyä ja menivät kunnon pentulittaa sitten pitkin hallia. Hyvä niin. Tätä onkin sitten enää kerran edessä ja sitten täytyis päästä jonnekin oikein kunnon kursseille. Vähän oon Kaarinan koirakeskuksen kurssia miettinyt, mutta vielä ei oo uusia kursseja päivittynyt, joten sitä odotellessa. Imirin kanssa kuitenkin jatketaan ainakin elokuu vielä tuossa rallytoko ryhmässä. Muutenkin Kári on saanut nyt tutustua koirapuiston maailmaan ja kaverin Suloon ja Manuun. Tai lähinnä Manuun, kun Sulo ei paljon välitä. Mutta hyvä se on kun on paljon erilaisia koiria ja oppii sitten, että kaikki ei vaan tykkää ja ne täytyy jättää rauhaan.

                                          tuli väsy, joten iskän jalan päällä on hyvä nukkua!


Torstaina pojat sitten lähti Valkeakoskelle veljen kyydillä äidin hoiviin. Ja ihan kiva, että olivat siellä tämän tosi lämpimän viikonlopun, kun siellä pääsee niin helposti uimaan. Äiti ja isä oli myös saaneet aidan pihalle, joten pojat sai sitten vapaasti kulkea sisään ja ulos, mikä tietenkin vähentää vahinkopissoja sisälle. Äiti sitten vei Imirin uimaan ja ennen Kári on jäänyt rantaan kahlaileen, mutta nyt oli päättänyt mennä mukaan ja oli sitten uinut melkoisen matkan, vaikka äiti ja Imir olikin heti kääntyneet takas kun näkivät Kárin tulevan. Toisaalta tuskinpa yksi uintireissu mitään haittaa tekee. Ja hyvä että tykkää uida ja menee vapaaehtoisesti veteen. Imirkin oli saanut paljon omia lenkkejä ilman Kária, joten kivaa oli varmasti ollut silläkin. Kotiin toiset tulivat sitten sunnuntaina.

                                                               Mä täällä moi!


Torstaina mä olin sitten ite BH-kurssilla treenikamun koiran kanssa. Ehdotti sitä mulle, kun sanoin, että Imir ei oo kotona, mutta mä pääsisin kyllä. Alussa tuli melkoinen haukkukonsertti, mutta kyllä se sitten siitä lähti sujumaan. Aluksi oli makoilua ja se meni oikein kivasti, ei mitään ihmeitä, mutta enpä mennyt kun ihan metrin päähän, kun en oikein viitsinyt, kun oli kuitenkin "vieras" koira. Sitten oli ehkä eteentuloja? No ne meni ihan ok, vähän tuppasi koiruus olemaan välillä vino, mutta jos käytti käsiapua, niin tuli kyllä suoraan eteen, eli eiköhän se pian tuonkin opi kunnolla. :) Liikkeestä maahanmeno ja istuminen oli, no olihan se. Maahanmenot meni paremmin, muutaman alkukankeus ongelman jälkeen. Ehkä mulla oli jotenkin hassu äänensävy tai jotain, kun toinen yritti vain jäädä seisomaan tai jatkaa matkaa. Mutta sain mä ihan onnistuneitakin versioita. Istuminen oli paljon vaikeempaa ja taisin saada ihan pari vaan onnistunutta toistoa, mutta olen iloinen niistäkin ja kun kerran koiruus oli hiljaa niin mikäs siinä. Sitten häiriökoirailtiin ja se meni kivasti. Seuraili mua ihan innokkaasti, vaikka ei käskyn alla ollutkaan. Sitten maassa makoilua häiriön alla. No se meni ihan joo, mutta en voinut mennä kauas ja pidin toistot tosi lyhyinä, jotta ei nousisi maasta. Samalla katselin ihaillen, kun reenikamu teki toisen koiransa kanssa vaikka kuinka pitkiä makoiluja. :) sitten loppuun oli vielä sidottuna paikalle jäämisiä, jotka menikin sitten tosi hyvin. Ihan sain mennä minne vain ilman pöhinää. Ja eikun sitten vaan reenaan Imirin kanssa samaa. :)

                                           Vanhempieni luona lintujen kyttäystä ikkunasta


Viikonlopun olin tosiaan yötöissä ja DBTL kyllä tuntui. Olin paistossa ja kyllä sai niin pirusti vääntää koko ajan böögöä että huh huh. Kyllä meinaan väsytti kun pääsi töistä. Mutta sain mä jotain tehtyäkin, meinaan siivottua koko kämpän lattiat! Että mulla oli ihan pari päivää puhtaat lattiat. :D Tänään maanantaina tehtiin sitten aamulla ihan kunnon lenkki pennun mittapuulla ja se sai tuolla pellolla painella vapaana meneen. Sitten Imirin kanssa mentiin auttelemaan ohitusreenin muodossa erästä staffia. Oikein söpönen oli tuo herranen ja kyllä se melko pian sai juonen päästä kiinni. Imir oli niin hieno kuin vain voi. Oikein sopiva harjoittelu seura tuollaisille, kun se vaan ohittelee hiljaa välittämättä mistään mitään. Ihana hauva! Iltapäivällä vein sitten Kárin tallille. Vähän jännitti miten mahtaa mennä, mutta hyvin se meni. Heppa liinaan ja Kári irti ja sitten menoksi. Siinä sitten vähän käveltiin pellolla ja kári hienosti kiersi aina hepan suht kaukaa ja lähinnä pysyi mun toisella puolella tai sitten sopivan matkan päässä edessä. Eikä haukkunut tai mitään, joten olin oikein tyytyväinen. Sitten otin Kárin remmiin ja Ike kentälle irti. Kenttä oli aika märkä, joten en paljon tuupannut Ikeä vain vähän ravia pyytelin, jotta vähän näkee miten Kári suhtautuu. Pelkäsi vissiin vähän, kun lähinnä pysyi tiivisti mun jalkojen vieressä. Hyvä näin, ei osoittanut mitään haluja mennä perään ainakaan remmissä. Ehkä tästä saa sellaisen koiran, että voin ratsastaa ja se pysyy lähellä? Ehkä ehkä.. Mutta kyllä nyt sitten on niin väsynyttä koiraa täällä kotona, että huomenna taidetaan pitää Kárille jonkinlaista lepopäivää. Imirillähän on sitten rallyreenit tiedossa. :)

torstai 19. heinäkuuta 2012

rally-tokoilua

Me on Imirin kanssa reenattu. Viime sunnuntaina oltiin möllirallytoko kisoissa tuolla meidän reenipaikassa. Mentiin siellä sekä yksi rata ilman namia, että yksi rata namin kanssa. Imir teki ihan hyvin, mun mielestä yllättävänikin hyvin ilman namia, kun kauheesti ei olla tehty. Mun mielestä namirata meni huonommin, mutta niin sitä siinä tiimellyksessä erehtyy ja paremmat pisteet saatiin siitä namiradasta. Mut täytyy sanoa, että Imir oli tuolla kyllä tosi hienosti. Teki asiat, mitä nyt namittomalla radalla rupesti lopussa vinkumaan, että missä hitossa se nami nyt on! Mutta hienosti jaksoi olla ja keskittyä.


                                                Ollaan kavereita jookos, niinkuin ananas ja kookos!
Tiistaina olikin sitten reenit ja siellä tein ekan radan ilman namia ja Imir oli ihan superhyperhyvä! Se vaan siis toimi. Toinen rata oli, no ihan ok, mutta kolmas oli sitten jo aikamoista. Toki skippailin kolmosradalta aika monta juttua, kun en halunnut tehdä niin pitkänä, kun tiesin ettei tuo jaksa kuitenkaan. Mutta olin kyllä hyvällä mielellä. Mulla oli myös pentu mukana ja yritin niin, että se olis ollu siellä häkissä, mutta siitä ei sit kyllä tullut yhtään mitään. Se vaan huusi, joten heti kun hiljeni otin sen pois ja vein autoon, jotta ei häiritse suoritteluja. Siellä se kuitenkin osaa sit hetken päästä rauhoittua ja kun on tuuletin ja oli pilvistä niin ei ollut liian kuumastakaan huolta.


                                                                Littaa!!!
Eilen olikin sitten jännä päivä, kun oli meidän ekat rallytoko kisat ikinä. Yritin ottaa melko rauhallisen päivän, mutta käytiin sit puistossa kun yksi toinen pennunomistaja pyysi seuraa. Ei kyllä oltu kauaa, kun oli tätä muutakin ohjelmaa. Kahdelta mun serkun mies sitten haki Kárin mukaansa ja me alettiin hetken päästä matka kohti Tamperetta. Oli ihan hyvä että lähdin ajoissa, kun matkalla oli erinäisiä hidasteita. Ei sillä tosi ajoissa me oltiin silti perillä. Siinä sitten katselin avo-luokkaa ja sitten kiikutin Imirin autoon ja mentiin tutustumaan rataan.


                                           miten noi pennut jaksaakin...
Rata oli kyllä suoraan melkein mun painajaisista. Siinä oli paljon seuruuta eli pujoittelu edestaikaisin sekä spiraali. Imir usein väsyy noihin aika nopeesti. No en sitten kauheen korkeilla odotuksilla radalle lähtenyt. Lähtö meni hyvin, mitä nyt tuli joku pieni tiukennus remmiin ja se kyllä aivan turhaan, tuo oli hienosti. Toisena oli 360 käännös oikeaan ja sekin meni ihan ok, Imir otti laajemman kaaren kuin luulin ja taas -1 piste remmistä. Sitten oli se pujoittelu edestakaisin ja kas kummaa, kun se menikin tosi hienosti, ei mitään huomautettavaa. Sitten oli käännös vasempaan ja se meni hyvin. Juuri kun annoin Imirille 4 kyltillä käskyä tulla eteen, niin sitä alkoi kutittaa ja se alkoi rapsuttamaan itseään, joten oli pakko ottaa uudestaan. Sitten sujuikin hyvin ja peruutus askeleet meni hienosti. Seuraavna oli istu ja siitä maahan, jonka tuo teki moitteetta, sitten P käännös oikealle myös ihan ok. Sitten alkoi vissiin kuski hermoilla, koska tää seuraava oli ihan hirveää. Kylttinä siis istu ja kierrä koira. Imir ei istunut vaan alkoi haukkua hirveästi ja vain tuijotti mua että mitä ihmettä sä muka sanoit? No uusiksi ja sit se teki UPEASTI! Mutta mä tein jotain hassua, josta en tiedä, kun saatiin tästä ohjaajavirhe, oliskohan se sit ollu että koskin vahingossa koiraan tms.? No sitten oli uukkari oikealle ja se oli jees vähän sellaista ihme yli-innokkuutta tässä ja sitten P vasemmalle, joka oli kyllä ihan kamalan laaja ja hirveä, mutta ei rokotettu meitä tästä ollenkaan. En tiedä miksi ei. Sitten se vika kyltti, joka oli koira eteen ja istuu ja site kiertää sut ja istuu. Imir tuli ihan ok eteen, mutta alkoi jo haukkua siinä, sitten kiersi mut kyllä, mutta haukkui koko ajan eikä sitten enää istunut. Mulla ei ollut enää uusintoja, joten tästä tuli sitten väärin suoritettu tehtävä ja -10 pistettä

                                                   MINUN pallo!

Kun lähdin radalta olin ihan varma, että hylsy tulee ja menee kokemuksen piikkiin nää kisat, mutta olin kyllä Imirille tosi kiva ja leikitin ja namitin ja halin ja kaikkea, koska eihän se sen vika ole, että mä oon tällainen törppö hermoilija. :) Siinä sitten odoteltiin loput suoritukset ja juteltiin tuolta sunnuntain kisasta tutun ohjaajan kanssa. Hylsyä odoteltiin molemmat ja voi miten väärässä oltiin. Kun tuomari antoi meille paperin ja sanoi, että 77 pistettä ja hyväksytty tulos mä olin ihan että TÄH? Se vähän naureskeli mulle ja sanoi, että haluatko valittaa ja vähentää pisteitä? En tietenkään halunnut ja olin niin tyytyväinen että. No siinä sitten papereita meni, eikä tuo toinen ohjaaja saanut lappuaan ja sitten tuli kolme palkittua ja mitä saivat he? No voittivat koko kisan 99 pisteellä! Että niin sitä voi ohjaaja erehtyä siitä miten rata sujui. He sitten siirtyivät avo-luokkaan samalla, joten onnea heille!

                                                  Nyt mennään eikä meinata.
Toki on tässä muutakin tehty kuin tätä, esim maanantaina oltiin leikkimässä kaverin luona, jolla on tanskandoggeja, toinen parivuotias ja toinen ihan pentu vielä. Ihan hienosti uskalsi Kári leikittää tätä isompaa mutta kömpelöä kaveria. Ja Imirkin sai juoksennella heidän isolla pihallaan irti oikein kunnolla ja päästellä vähän haukkuhöyryjä. Tiistaina käytiin jokirannassa lenkillä ja pentu sai painaa vapaana ihan kunnolla. Ja keskiviikkonahan pentu kävi leikkikoulussa serkkuni miehen kera ja kyllä oli väsynyt kun olivat kotiin päässeet. Että kyllä Káriakin on muistettu ja huomenna mennäänkin sitten tutustumaan uuteen kaveriin, pieneen bordercollieen! Tänään oon tylsästi ollu töissä ja vaan aamulla käytiin vähän pidemmällä lenkillä, kun semisti vietetään lepopäivää kuitenkin. Nyt mulla onkin vielä neljä päivää töitä, sitten kolme vapaata, kaksi yötä ja sitten taas puolitoista viikkoa lomaa! Elämä on ihan kivaa just nyt. :D

torstai 12. heinäkuuta 2012

Touhuilua

Mitäs kaikkea tässä sitten onkaan tapahtunut? No viime viikonlopun koirat sai tosiaan olla mökillä poissa jaloista, kun itse tein pitkiä päiviä töissä (tai no ainakin yövuoroa). Siellä ne sitten oli saaneet paahtaa sydämen kyllyydestä pihalla ja olivathan ne kovin raukeita, kun sunnuntaina kotiin tulivat. Imir oli äidin kanssa uinutkin, mutta Kári oli kuulemma tyytynyt katselemaan rannasta ja kahlailemaan. Ehkä se ei tykkää merivedestä yhtä paljon kuin järvivedestä? No sunnuntai illan olin vielä töissä, mutta koko viikonlopun mulla oli maha vähän pyörinyt tai no kivistänyt? on ehkä parempi sana. Maanantaina päätin sitten että enää en vain kuuntele ja menin lääkäriin. Ja niin siellä todettiin sitten kohtutulehdus ja ainakin viisi päivää saikkea. Vähän on ollut hassua olla saikella, kun ei mulla nyt sinällään ole kovin huono olla vain välillä vähän epämukavaa. Mutta kuulemma on tärkeää että lepää, kun kerran on kyse sisäelimistä ja vieläpä aika tärkeistä ja varsinkin jos vielä ehkä joskus haluan lapsia. Ei saa lainkaan levitä jne. Joten rauhallisesti oon sitten ottanut.

Eli maanantai meni sitten rauhallisessa yhteiselossa vielä viikonlopun jäljiltä väsyneiden koirien kanssa. Tiistaina menin kuitenkin rallytokoon, kun ei se nyt niin rankkaa ole ja kaikki välihetket voi siellä istua. Imir teki ekan radan ihan ok ja tokalla kerralla oli ihan super! Annoin koko radalla vain kolme namia! kolmas kerta oli taas ok ja neljäs oli sitten väsymyksestä johtuen jo vähän mitä sattuu. Oon ennenkin vissiin ollut sitä mieltä että kolme olis maksimi, mutta jostain syystä sitä vaan aina lähtee sille neljännelle.. tyhmä minä. Mutta ihan hyvä se oli, joten toivoa on, että hyvin menee. Iltapäivällä vein sitten Kárin rokotuksille. Muuten kaikki oli siitä kivaa ja mukavaa, mutta lämmön mittaus oli kovin ikävää ja hampaita ei olisi halunnut näyttää vaan lähinnä käyttää. :D Täytynee vähän reenailla tuota hampaiden näyttämistä tämän kanssa enemmän kuin Imirin kanssa. Rokotuksilta lähdettiin vielä pomoni mökille syömään. Muutaman tunnin istuskelin ja Kári sai taas uusia hajuja ja ihmisiä. Sitten kotiin ja ottamaan rauhallista iltaa.

Keskiviikkona mulla olikin sitten aamusta kampaaja. Uusi tukka siis. En oo ihan varma mitä oon mieltä tästä. On se nyt "ihan kiva", mutta en tiedä onko se ihana. No ehkä tähän tottuu ja kasvaahan se pian, niin sitten voi uudelleen mennä leikkaan. Tai ei leikkaa, jos ei siltä tunnu. Päivä menikin rauhallisissa merkeissä ja sitten iltapäivällä mentiin Kárin kanssa pentujen leikkikouluun. Siellä oli viisi pentua, Kári, walesinsprinkku, staffi, kääpiösnautseri ja leonbergi. Kári teki innoissaan tuttavuutta, kunnes leonbergi tuli. Se oli vissiin melko jännä, kun toinen veti hännän koipien väliin ja pakitti mun jalkoihin. No leikkihetki oli 45 min ja kyllähän se siinä ajassa jo alkoi tulla myös leon kanssa toimeen. staffi ja snautseri oli melkoisen ujoja ja lähinnä tyytyivät katselemaan maailman menoa. sprinkku oli samaa energiatasoa kuin Kári, joten ne kyllä löysivät nopeasti toisensa. Leo oli ensin kanssa vähän kiertelijän asemassa kun muut vähän arasteli sitä, mutta loppua kohden oli sitten leikissä mukana sprinkun ja Kárin kanssa. Että oikein hauskaa oli. Kun tulin kotiin jätin Kárin tänne yksin ja kävin heittelemässä Imirille vähän palloa puistossa. Kári jäi tänne aivan hiljaa ja kun 40min jälkeen tultiin takaisin, oli se täällä aivan hiljaa ja tuli selkeästi nukkumasta!! Hienoa! Lupailee hyvää myös tulevaa ajatellen.

Torstaina sain kaverin viemään Imirin aamupäivällä lenkille ja olivatkin sitten ihan kunnolla sellaisen tunnin lenkillä. Mä hoitelin sillä aikaa Kárin ulkomuotoa. Leikattiin kynnet, kammattiin koko koira ja vähän harjoiteltiin hampaiden harjaamista (oli haastavaa). Sitten vähän leikittiin ja lepäiltiin. Lenkiltä tuli kotiin oikein tyytyväisen oloinen Imir. Illalla mulla oli Imirin kanssa BH-kurssia tuossa ihan lähellä, joten Kári piti saada väsyneeksi, jotta jäisi hyvin tänne yksin. Sovin siis kolmeksi treffit naapurin Leiran kanssa ja mentiin puistoon. Siellä saivat sitten painia ja paahtaa. Puistoon tuli myös Darwin, sellainen valtava valkkari. Se on tosi kiltti, mutta kyllähän tuo koko saa nämä vähän arkailemaan. Kovin se kuitenkin kiinnosti ja Kárikin meni haistelemaan ja juoksenteli vähän perässä, eli hyvin meni ja hyvä kokemus isosta koirasta taas pennulle. Ne on kuitenkin tosi tärkeitä. Kotona pidin noita sitten vielä ulkona, jotta Kári ei heti simahtaisi. Kun sitten rupesi näyttämään että nyt sammuu, niin lähdin Imirin kanssa kohti koulutuspaikkaa. Ja taas täysin hiljaa jäi tänne ja kuuntelinkin tuossa ulkona hetken, kun oli ihan hyvää aikaa ehtiä reeniin. Kurssi oli tuossa yliopistolla ja mukavasti meidän kanssa kurssilla on myös Tico! Ensin käytiin vähän sitä mitä kurssilla harjotellaan ja sitten otettiin osa-alueita. Eli siis osaako koira eleettömästä käskystä mennä maahan, istua ja tulla eteen. Eteen tuloissa oli vissiin tekemistä, koska niitä reenattiin sitten enemmän. Imir osaa kyllä tulla eteen, mutta jää liian kauas, joten sitä piti reenata. Ja tietty kiinnostus ei tuolla ollut sitten ihan parasta, joten ei kovin innokasta ollut tekeminen. Sitten piti ottaa perusasentoja. Sitä Imir ei ihan tee ilman pientä merkkiä vielä, mutta tekee kuitenkin. Paitsi nyt, koska oli väsynyt ja ei kiinnostanut sitten yhtään. Sanoinkin siitä ja kouluttaja käski sitten tehdä yksinjäämisiä ja paikalla makuuta. Ja se meni loistavasti!! Pääsin jopa puun taakse piiloon ja silti tuo vaan makoili ihan rauhassa. Yhteinen paikkamakuu harjoitus meni kanssa ihan kivasti. Kerran nousi ylös, mutta meni käskystä takas. Eli se sujui sitten hyvin. Puhuttiin sitten, että koska Imir on aika rauhallinen koira, sen kanssa tarvis tehä ihan tositosi lyhyitä reenipätkiä, jotta mielenkiinto pysyy. Eli 30 toistoa per juttu päivässä, mutta Imirin kanssa ne pitäis jakaa vähintään kahteen jos ei jopa kolmeen eri kertaan eli maksimissaan 15 toistoa kerralla ja ne niin vauhdikkaasti kuin vain pystyy. Että kokeillaan sitä sitten seuraava viikko. Illalla mulla sitten olikin tässä kaksi varsin väsyä koiraa, joten mukava ilta siis. :) Ei kuvia, koska ei kameraa. Saan toivottavasti seuraavaan vähän kuvia pennusta Leiran kanssa.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Vierailuja

Mulla oli mitä hirvein viikonloppu töissä... En halua muistella sitä, mutta se kertoo varmaan paljon, että yksi meidän vakkariärsytyspaskapulsu kävi väkivaltaiseksi. Ja sitten päälle vielä markkinoiden ja maratonin tuoma kiire, niin näin lähinnä punaista koko viikonlopun töissä. Sunnuntaina kun pääsin töistä lähdin sitten mökille. Vähän rentoutumaan ja pääsemään irti tuosta viikonlopun shaissesta. Mökillä oli oikein mukavaa, kuten yleensä, varsinkin jos on äiti passaamassa. :) Sovittiin sitten äidin kanssa, että pentu jää heille, kun molemmat oltiin maanantaina menossa Valkeakoskelle. Sain sitten vähän laatuaikaa Imirin kanssa ja mun mielestä Kárille tekee hyvää oppia, ettei me olla aina Imirin kanssa siinä lähellä.



Maanantaina olin sitten jostain syystä (kun hyvä työntekijä kaveri pyysi) niin luvannut mennä töihin. Se vuoro tosin oli vain neljä ja puoli tuntia, joten se oli ihan ok. Ja kun maanantai oli aika normaali, niin oli ihan mukavaa olla normaalissa työvuorossa. Ei mikään hirmu kiire, eikä mitään kauheeta hässäkkää. Eikä tietenkään mitään vastuuta, kun kerran oli kassavuoro. ;) Aamulla käytiin sit Imirin kanssa pitkällä lenkillä ja oikein reippaalla, kun pennun kanssa mennään rauhallisemmin ja ei ihan noin pitkiä voi mennä, vaikka kannankin pientä osan matkaa. Töiden jälkeen mentiin sitten reenailemaan tokoa ja rallya. Tarkoitus oli mennä sille ihanalle nurtsikentälle tohon lähelle, mutta sen oli vallannut jotkut helkutin piknik-ihmiset... No koirapuistossa ei ollut ketään, joten menin sinne. Pääasiassa kaikki sujui hienosti ja Imir oli ihan tosi innokas, jaksoi jopa seurata melko hyvin, tai no tosi hyvin ollakseen Imir. Testasin myös sitä pysyykö maassa, jos menen sen 30 askeleen päähän. Pysyi kyllä ja oli kovin ylpeä. Tosin en ollut selin koiraan ja lähinnä vain menin sen 30 askelta ja takas, mutta siitähän se lähtee eikös? Mutta kyllä tuo vaan oli hieno! Toivoin kovin että olisi torstaina alkavalla BH-kurssilla samanmoinen. Kuuden maissa lähdettiin sitten ajamaan kohti Valkeakoskea. Mun kaveri tuli samalla kyydillä, joten mun ei onneksi tarvinnut ajaa. Piti nukkua, mutta jutellessahan se matka meni.




Tiistaina menin sitten lähes koko päiväksi kaverin luo koirien kanssa. He kun noita välillä kanssa vahtivat, jos mulla on jotain ja mun vanhemmat ei voi ottaa. Piti siis mennä pentu esittelemään ja taisipa antaa aika hyvän kuvan itsestään tuo pikkuinen. Ja Imirkin pääsi lenkille kaverin äidin kanssa, joten sekin oli oikein tyytyväinen, ihme keski-ikäisten ihannoija. Jaa niin ja aamulla oltiin äidin kanssa käyty läheisellä rannalla ja äiti ja Imir meni uimaan ja niin se vain sitten teki pikkupulahduksen tuo pienikin! Tiistai iltana menin sitten vielä katsomaan Valkeakoskella ollutta mätsäriä. Olin aiemmin ajatellut, että vien Imirin sinne, mutta unohdin sen rokotustodistuksen kotiin, joten en voinut mennä. Mun kaveri oli siellä koirineen ja äidin hyvä ystävä myös corgeineen. Olihan se kiva olla ihan vain katsojan osassa välillä. Äidin kaveri oli corginsa kanssa sinisten nelonen (pienten) ja kaveri australianterrierinsä kanssa punaisten kakkonen, joten ihan hyvin niillä meni. ei oo enää kauaa niin voi Kárinkin viedä mätsäilemään. :) Kunhan niitä mätsejä vaan olis....




Keskiviikkona kävin vähän hoitamassa asioita kaupungilla ja sitten käytiin äidin ja koirien kanssa uimassa. Imiriä tosin ei kauheesti huvittanut uida. Ui vain pienen matkan lähimmälle kivelle ja jäi siihen pönöttämään. Kári kävi taas pulahtamassa. Mutta kyllä vissiin teki viilennys molemmille kuitenkin hyvää, sen verran energisiä olivat kotimatkalla. Vielä on niin ihanaa, kun Kári pysyy ihan tossa vieressä ja voi huoletta antaa sen mennä irti. Ja kun se tulee kun sitä huutaa tai pyytää. Ja muutenkin se on melkoisen vahtaava, ettei vaan Imir oo liian kaukana. :) Toivottavasti pysyy tuommoisena ikuisesti niin voisi sitä sitten hyvillä mielin pitää irti. (teini-ikää odotellessa..) lähdettiin sitten joskus kolmen aikaan takaisin kohti Turkua ja kyllä mulla kaksi niin väsynyttä koiraa oli kotiin tulossa että. Nukkuivat kotimatkan, nukkuivat illan ja yönkin suurimmaksi osaksi. (toki nyt pissalla käytiin mutta ei muuta) Kári vähän yöllä heräilli aikaisin, joskus puoli neljä, mutta se siinä sitten touhusi omiaan ja lähdin sitten puoli kuusi ulos. Olin tosi hämmentynyt että vaikka toinen oli ollut parituntia hereillä, niin silti ei ollut pissoja tullut sisälle? Hyvä siis niin, mutta ihmettelen vaan miten se jaksoi muka pidättää?



Eilen sain spostiin huonoja uutisia, kun meidän BH-kurssin vetäjä on kipeänä, joten se alkaakin vasta ensi viikolla.. Voi möhnä.. mutta tästä tuli nyt sitten asioiden hoitelu päivä ja tallille oon menossa, mutta olis kyllä ollut kiva mennä Imirin kanssa vähän treenaamaan pitkästä aikaa. No ensi viikolla sitten alkaakin kaikki, kun rally-tokokin jatkuua ja pentujen leikkikoulu alkaa ja sit tuo BH. ja sunnuntaina mennään mölli rallytoko kisoihin ja kaikkea! Että kaikenlaista odotettavaa on sitten ensi viikolle. Koirilla on tänään lepopäivä, kun huomenna lähtevä äidin ja isin kanssa mökille viikonlopuksi, kun mulla on yövuorot töissä. Siellä sitten saavat taas temmeltää niin paljon kuin sielu sietää! Että eköhän mulla oo täällä sunnuntaina taas väsyneitä haukkuja. :) Ekassa kuvassa Kári meidän lenkillä, sitten loput onkin meidän mökiltä, missä peuhasivat keskenään ja viimeisessä Kári vähän mietti, että kannattaako tonne mennä (äiti on Imirin kanssa uimassa)