tiistai 26. marraskuuta 2013

Koiralua siellä ja täällä

Viime perjantaina meillä oli ihan yksityisreenit, kun muut olivat kipeänä tai muuten pois. Tokikaan silti kauhean paljon pidempää ei reenattu, koska ei Kárikaan jaksa. Tosin oli kyllä poitsu melkoisessa vireessä. Herran jeekkara kun sai pistellä siellä kentällä että pysy perässä. :D Ihanaa että intoa löytyy. Esteet oli 55cm ja hyvin meni. Ohjaajakin kehui että senkun vaan hyppytekniikka paranee kun vauhti kovenee. Toki olin itsekin, jos saa vähän kehua, niin ihan hyvässä vireessä. En kompuroinut tai pysähdellyt turhia. Olin välillä suorastaan sulava! (välillä). Reenattiin keppejä sieltä toiselta puolen ja eka kerta meni tosi hyvin, mutta sitten taas jäi tuijotteleen käsiä yms... hmph. Saatiin sitten toinen hyvä toisto, niin siihen jätettiin sit kepit siltä kertaa. Lopuksi otin sitten vielä itsekseen pari keinua ja puomia, kun niitä ei ollut radalla. Kári oli ihan super hieno!! Imir oli taas viettänyt hemmottelu hetkiä ystävien luona, saanut jotain kivaa koiranmakkaraakin. Siellä meni omakin ilta ihan mukavasti juoruillessa.

 perjantain hupikuvausta. Imir otti tän ihan jees..
Kárilla meinas vähän jännitys saada voiton :D
Lauantaina meillä olikin sitten ekskursio Tampereelle. Oon jo pitkään halunnut käydä koirakahvilassa siellä ja nyt päätin että mennään. Ajoin auton Ratinaan kun olin katsonut, että sieltä löytyis koirapuisto. Koirapuisto löytyikin ja mentiin sinne ensin päästeleen pahimmat höyryt. Paikalla oli kaksi basenjia sekä ranskis. Vain toinen basenji oli tyttö, joten olin vähän mietteliäs että miten mahtaa mennä. Kárilla ja urosbasenjilla olikin vähän jäykistelyä, mutta se unohtui pian. Tyttöbasenji juoksutti Imiriä oikeen kunnolla, oli kiva nähdä kun sekin innostui leikkimään. Vähän ikävämpääkin oli, kun Imir sitten väsyi ja jäi istumaan niin urosbas oli sitten sen selässä nylkkimässä.. Imir kestää tuota hetken, odottaa että josko joku hakisi sen nylkkijän pois, mä tajusin tilanteen liian myöhään ja olin hieman liian kaukana, enkä ehtinyt mennä häätään basenjia, kun Imir sai tarpeekseen ja pisti jonkinasteisen rähinän päälle... Ihan aiheesta toki sanoi ja varmaan käy lonkillekin kun toinen nylkkii, harmittaa vaan kun en ehtinyt paikalle itse, koska silloin ei tarvitse rähistä ollenkaan. Mitään ei kuitenkaan kummallekaan sattunut ja sen jälkeen olivat kuin ei mitään ja juoksivatkin vielä yhdessä. Harmillisia silti tuollaiset aina.

 Tampereen valloittajat

Imir otti kahvilassa käynnin aika rennosti.

Puistosta lähdettiin sitten Tampereen keskustaan kävelemään jonkinlainen rinksa vielä ennen kuin kahvilaan mentäisiin. Käveltiin siitä sitten torin poikki ja sitten Hämeenpuistoon ja sieltä sitten kahvilaan. Kahvilassa oli meidän mennessä kaksi koiraa, sheltti ja cairni. Otin itselleni toastin, kun oli jo vähän nälkä. Imir katseli hetken ja totesi että tässä vissiin ollaan hetki ja pisti unille. Kári venkuroi melkoisen tovin, kun kaikkea ja kaikkia olisi pitänyt päästä moikkaamaan. Lopulta sekin rauhoittui ja sain syödä suht rauhassa. Syönnin aikana muut lähtivät ja paikalle tuli kultsu ja snautseri. Mun pojat oli kyllä hienosti! Ei mitään narinaa kellekään vaikka cairni murisikin meille ja snautseri piti sellaista "liikaa intoa" ininää. Hienot poissut. Sitten pitikin jo lähteä autolle, kun parkkiaika alkoi kulua umpeen. Oli vähän väsyjä poikia sitten loppupäivän. Harvemmin tollaisessa hulinassa kävellään.
 Joinain aamuina näitä ei vaan huvita. :D


Sunnuntaina ei tehty ihmeitä, käytiin porukoilla ja kävin pitkästä aikaa ratsimassa Repe ponia. Tosin kenttä oli siellä ihan jäässä, joten eipä siinä kummoisia voinut tehdä. Kivaa oli kuitenkin. Maanantaina käytiin aamulla ihan reilu lenkki ja päivällä intouduin sitten lähteen hallille reenaan. Toki tuohon aikaan oli muitakin, joten piti vähän soveltaa. Imir meni ensin ja sitten kun muut reenarit lähti ja ennen kuin seuraavat tuli sai Kári mennä. Ja ehti ne vähän leikkiäkin. Ihan hienoja oli molemmat, ei kyllä tehty mitään ihmeitä. Iltapäivällä käveltiin vielä Sointulaan porukoille, kun koirat jäi sinne kun lähdin parioimaan. Oli vähän pidempi kerta, kun mentiin paisteleen lättyjä. Väsyjä koiria taasen. Tänään on tylsästi vain lenkkeilty, ei mitään kummoista oo jaksanut, huomenna yritetään taas hallille. Hienot säät ollu, niin kivaa lenkkeilläkin.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Jyväskylä kv ja hierontaa

Perjantaina meillä oli agireenit. Minä olin pihalla kuin lumiukko ja mulla oli vähintäänkin kolme jalkaa... Kaaduin, juoksin Kárin eteen... ja mitähän vielä. Ei voi sanoa, että mulla olis mennyt mitenkään hienosti. Loppua kohti onneksi parani ees vähän, mutta säälittävää räpellystä mun osalta. plääh.. Kárilla oli ihan hyvä meno päällä, mutta eihän sekään voinut kuin mokata, kun mä olin ihan käsi. no se siitä..

Lauantaina me lähdettiin sitten yhdeksän kieppeillä ajelemaan kohti Jyväskylää. Äiti tuli kilttinä mukaan, kun olin molemmat pojat ilmoittanut kehään. Auto saatiin hyvin parkkihalliin ihan lähelle ja sitten ei kun etsiin kehää. Se löytyi helposti ja kokosin kevythäkin siihen ja äiti jäi sitten siihen istuksiin kun kävin vähän kiertämässä. Viereisessä kehässä olikin keltaisia tanskandoggeja ja kun vähän kuikuilin niin löytyihän sieltä tuttuja. Oli oikein mukava vaihtaa kuulumisia. :) Sitten vähän ostoksille (namipussin hankin viimein uuden kunnollisen). Kun olin menossa takaisin näkyikin juuri reenikamun selkä, pakkohan tilaisuuteen oli tarttua ja kopauttaa takaapäin olalle. :D Siinä hetki juteltiin ja siihen tuli muitakin mm. Imirin kasvattaja, jolla oli kaksi karvakorvaa mukana.
 näin hienosti se esiinty vielä yksinään. (Sanna Rasimus)
 Imir esiintyy aina hiensti (tripletan)

jaaa mikä ravi? Hirvee kohno.. (tripletan)
Kehä näytti olevan ihan aikataulussa, joten päätin että en vie koiria enää ulos, varsinkin kun reenikamu sanoi, että ulkoilualue on melko kamala. Kári meni tietenkin ensin kehään kahden muun nuoren kanssa. Oli oikein nätisti, seisoikin, hampaita näyttäessä oli pientä pakituksen makua, mutta ihan ok oli. Sitten mentiin eestaas ja ympäri. Kári juoksi oikein nätisti. Sitten ooteltiin, että Jomikin vielä arvosteltiin ja sitten yhdessä mentiin. Tuomari vaihtoi siinä Jomin meidän edelle ja käski mennä ees taas ja mäkin luulin ensin että vain Jomi ja kun ne jo lähti niin se sanoikin että together eli ei kun ottaan Jomista kiinni. :D Ihan hyvin meni ja vaikka mä jo luulin Jomin vievän luokkakehän, niin tuomari kättelikin meidät sitten paremmiksi. ERI ja SA siis sieltä.

Imirin kanssa oli myöskin kaksi muutakin koiraa, mutta Imir nyt osaa olla nätisti vaikka olis miljuuna muuta koiraa. Juoksikin ihan hienosti, ei ollut liian väsynyt ajomatkasta onneksi. Valiokoirat voitti hieno punainen herra ja Imir oli toinen, erkkarin VSP sai tällä erää tyytyä kolmanteen sijaan valioissa. ERI SA siis myös Imirille... Tätä en ollut odottanut vaan hain Imirille EH:ta. Imirin kasvattaja lupasi kuitenkin tuoda Imirin paras uros kehään joten no problem. (Äiti kun ei sinne halunnut) Paras uros kehässä olikin melkoisesti alkuun porukkaa, mutta kaikkien kanssa vain seistiin. Tai no, muut seisoi ja Kári pyöri kuin väkkärä, kun Imir seisoi toisella puolen kehää... Sitten kehään jäätiin vain me, valioiden paras, vetskujen ja avoimien paras. Yhdessä ympäri oli aivan kamalaa, Kári ei yhtään voinut keskittyä olennaiseen, kun Imirhän lähti kehästä... prkl.. Kakara ei osaa olla jos isoveikka liikkuu.. Sama homma kuin Lahdessa keväällä, keskittyminen ikkunasta ulos kun Imir on samassa kehässä. Meidät sitten sijoitettiin paras uros kehässä neljänneksi ja sillä liikkumisella ihan ansaitusti. Kivaa oli myös että avoimen koira sai sertin ja tuli sitten samalla valioksi! Onnea heille! Imir kävi sitten vielä kasvattaja kehässä pyörähtämässä ja sitten äiti otti koirat ja lähti serkkunsa (joka oli tullut katselemaan touhua) kanssa tämän luo. Itse jäin vielä islantilaisten syyskokoukseen ja sen seurauksena myös sitten ainakin vuodeksi hallitukseen. Kotiin päästiin lähtemään joskus puoli viisi tai sen jälkeen, en oo ihan varma. :D

Sunnuntainakin oli kiva päivä tiedossa. Aamusta käytiin ihan ok mittainen lenkki ja sitten kävin tallilla. Tuuli oli aivan hirveä, joten olin kyllä tyytyväinen, että mulla oli vain Raakel liikutettavana. Otin sillekin kuitenkin gramaanit, kun sellainen myräkkä oli. Raakel oli onneksi fiksu, eikä rämisevä maaneesikaan ollut mikään hirmuisen kamala. Sitten hain koirat ja lähdettiin kohti Ryttylää ja Imirin hierojaa.Perillä oltiin aika tarkkaan kello 12 kuten oli sovittukin. Vähän ihmettelin kun hierojan pihassa oli toinenkin auto, mutta yllätyin iloisesti kun tunnistin "ylimääräiset" koirat itäsuomessa asuviksi isliksiksi. Menin ensin itse sisään ilma koiria, kun yksi näistä vieraista oli uros. Siinä hetki juteltiin ja sitten tämä uros sai mennä autoon ja omat pojat pääsi pihalle, jossa olikin siis yksi lisää narttuja kaveriksi. Imir juoksi ja haukkui taas kuten yleensä ja Kári leikki Sólin kanssa ja jonkin verran myös tämän "uuden" nartun. Vardalla on vielä pennut kotona ja ei ollut vielä kovin jaksavainen, vaikka Kári sitäkin kävi välillä lämmittelemässä. Imir sai mielistelyjä, mutta tapansa mukaan meni missä milloinkin ja välillä kävi vaan namia hakemassa.
 Kári ei oo aina ihan tarpeen varovainen.. (Sanna Rasimus)
 pulahtamassa piti tietty käydä
 jaa mä? eeen mä mitään...


 ryhmäkuva
voisit sä nyt vähän leikkii munkin kaa..

Kun pojat oli pahimmat riehut riehuneet toi hieroja pikkupennut, joita on kuusi, ulos. Kári oli selkeesti vähän hämmentynyt ja hienosti väisteli pentuja ja leikkikin. Imirin otin hihnaan, jotta ei juokse ties missä ja vie pentuja mukanaan. Hienosti se siinä hihnassa pentuja katseli ja tervehti. <3 Kári ja Sól meinas välillä pistää painiksi, mutta se täytyi lopettaa, koska oli liian raju leikki näin pienten pentujen vieressä, meinasivat jäädä alle. Ylipäätään meni kyllä hienosti ja pian pennut jo lähtevätkin omiin koteihinsa, joten tämä oli viimeinen kerta kun kaikki näin. Aivan ihania palleroita! Sitten Imir hierottiin ja Kárikin totutettiin tapahtumaan. Imirillä oli vissiin vähän jumeja, mutta Kárilla ei mitään, mikä on kiva, kun kuitenkin jo hypitään aika korkeita esteitä. Lopuksi vielä pientä pentujen rapsuttelua kun olin laittanut koirat autoon ja sitten kotiin. Rauhallisia koiria oli kyllä.
 siis nää on tooosi pieniä?

 me hei tykättäsi susta paljon!

 nää tulee päälle (Sanna Rasimus yllä ja alla)

Maanantaina meillä sitten olikin vain lenkkeily päivä, kun eilen oli hierottu. Tänään aamulla käytiin hallilla, mutta Kárilta oli jotenkin veto pois ja vaikka rimat oli vain 40, niin kyllä niin löysää oli hyppiminen että huhhei. Tein sitten seuruuta sen sijaan, kun turha on rypeä jos ei kerran kiinnosta. Imirin kaa tehtiin sekaisin ihan kaikkea ja se teki kyllä innolla. Sitten pojat sai tietty leikkiä. Muuten tänään on sadellut, joten sellaisia lyhyehköjä lenkkejä sit vaan tuon lisäksi. Kuvat on mun ottamia, paitsi ne joissa sulkeissa lukee jotain. Ja niin arvostelut taas koirien omille sivuille.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Iloinen yllätys, taitava hauva

Viime perjantaina oli taas agireenit. Ne meni vähän.. no niin ja näin. Ei kuulunut meidän ihan parhaisiin kertoihin. Kári oli vähän hidas ja epävarman oloinen (varmasti johtui minusta) ja meno oli sit sen mukaista.. Hidasta. Positiivisina asioina keinu, joka menee hienosti jo ilman apua. Myös kepit edistyy hienosti. Kári ymmärtää jo vähän paremmin, että voin olla myös "väärällä puolella" keppejä. Muuten suurin osa pätkistä meni hankalasti. Kämmäilin ite aika paljon, tungin valsseja sinne mihin niitä ei pitänyt tunkea ja en antanut Kárin irrota kunnolla. Kaikin tavoin olin itse jotenkin epävarma ja se heijastui nyt tekemiseen. pyh..


taitava nenänkäyttäjä
Lauantaina oli uusi aamu ja uudet kujeet. Noin kahdeksan aikaan lähdettiin koirien kanssa kohti Sastamalaan. Paikalla oltiin hyvissä ajoin ja käytin koirat lenkillä tai siis käytiin pysähtelemässä tiellä, koska vetäminen oli kyllä taas ihan huipussaan.. huoh.. Pian Sari tulikin koirineen paikalle ja Kári pääsi leikkimään Ihkun kanssa (sakemanni narttu). Muita tulijoita metsään oli lopulta vain yksi ja aloitettiin sitten ilman häntä, kun oli vähän myöhässä. Tehtiin ensin sellaista että kaksi ihmistä meni edeltä piiloon ja sitten vain käveltiin ohi ja jos koira veti metsään niin sai mennä ja löytää ihmisen. Imir meni ensin ja sai hajun Sarista jo todella kaukaa tiellä. Ja meni suoraan sitten sinne... Sarin tyttärestäkin sai kyllä hajun mutta sitten tuli häiriköiviä variksia tai jotain, eikä mennyt suoraan sinne vaan jäi siihen tien viereen räkyttään, kunnes taas muisti mitä oli tekemässä ja löysi sitten toisenkin uhrin. Kárille tehtiin samaa ja se oli vähän pihalla eikä ihan uskaltanut ensin lähteä metsään ihmisen luo vaikka hajun saikin. Meni kuitenkin ja oli oikein onnellinen kun löysi jonkun. :)

Sitten puuttuva henkilö jo tulikin ja tehtiin hänen koiran kanssa (lapinkoira narttu Elsa) hakua metsässä. Elsa toimi hienosti! Pari reeniä tehtiin ja sitten oli Imirin vuoro. Kaksi henkilöä meni valmiiksi piiloon kun hain Imirin. Se oli mulla liinassa tällä ekalla kerralla. Löysi ihmiset ihan hienosti, mutta hidastaahan tälläinen liinan perässä roikkuja sitä kovin. Sari sitten suostutteli että tehdään toinen reeni ilman liinaa.. Tosin niin että näkölähdöllä piiloon. Olin vähän epävarma, kun pelkäsin että Imir lähtee.. pois.. No ei lähtenyt ei! Se meni todella hienosti ensin etsimään Sarin ja sitten toisen piiloilijankin! Hieno hieno hakukoira!! Siis toimi kuten sitä sillin aikanaan hakureeneissä reenattiin ja ainahan se sielläkin töitä teki, mutta en vaan osaa luottaa siihen.. Mutta iloinen yllätyshän tuo oli. <3 Kárin kanssa tehtiin kanssa kaksi toistoa, näkölähdöillä, koska ei ole reenannut vielä kovin. Kárikin kyllä meni ja ihan oikeeseen suuntaan, mutta ei oikeen uskalla ilmeisesti irrota tarpeeksi kun jää odottelemaan emäntää jo ennen kuin löytää etsityn. Kun sit pääsen lähemmäs niin menee kyllä haetun luo. Toinen kerta meni paremmin kuin eka. Tätä varmaan pitäis tehdä enemmän, sais ehkä sekin enemmän itseluottamusta. Vois auttaa agissakin irtoomisessa.
 taitavat lapaset

Sitten Sarin koira vielä teki töitä ja Elsakin vähän jälkihakua esineillä, Imirillekin aloiteltiin sitä. Sen piti osoittaa mun hanskaa maasta. Nuuhkaisihan se sitä joo, ja tällaista reeniä kyllä vois tehdä itekin enemmän, ei vaadi ihan hirveesti. Lopuksi Kári pääsi vielä Elsan ja Ihkun kanssa leikkimään ja syötiin makkaraa ja juotiin kaakaota. Metsäilyn jälkeen mentiin sitten keskustaan, jossa pidin oihjeisusta avoimen luokan kylteistä rally-tokossa. Mukana oli 6 ihmistä ja 7 koiraa. Kaikki sujui ihan kivasti ja Imirkin jaksoi vielä hienosti toimia esimerkki koirana. Tokikin tehtiin jutut remmissä, mutta kuitenkin. Kivampi tehdä esimerkki juttuja sen kanssa, koska se osaa paremmin kuin Kári (joo en oo jaksanut ihan kauheesti Kária opettaa tähän). Kotiin lähdin joskus viiden maissa ja päivä oli kyllä ollut tosi kiva. Porukoille vielä hengaan ja saunomaan. Hieno päivä!

Sunnuntaina sain taas ihania vieraita Valkeakoskelle, kun islisihmisiä tuli taas koirineen lenkille Korkeakankaalle. Meitä oli vakioporukka ja yksi "uusi" tulokas. Kári oli alussa tälle uudelle nartulle ihan hilppasen liian raju.. Joutui kyllä komentamaan pois useamman kerran. Tokikin Kári halusi vain leikkiä, mutta sillä oli ihan liian päällekäyvä asenne. Ihan loppulenkistä sitten pysähdyttiin laskettelurinteen päälle ja siellä sitten leikki alkoi jo sujuakin. Painivat ja vähän juoksivatkin. Hyvä että pääsivät siihen vaiheeseen, ei jäänyt varmaan nartullekaan kauhuja Kárista. Mutta oli kyllä niin mukavaa saada taas jutella samanhenkisten ihmisten kanssa ja nähdä näitä ihania koiria. :)

Isänpäivähän sunnuntai oli, joten sitten kotiin syömään ja pelailemaan joksikin aikaa. Tultiin kyllä ihan ajoissa kotiin, koska olin vähän väsynyt. Maanantaina sitten käytiin taas hallilla reenaan, heti aamusta seitsemältä oltiin siellä. Kárin kanssa tein helppoa rataa ja se meni hyvin. Nyt oli nopeuttakin paremmin. Varmasti siksi että rata oli helpompi. Tokostelinkin vähän. Ollaan alustavasti nyt aloitettu reenaan seisomaan jäävää. Vielä se on vaiheessa että vasta pysähtyy ja voin ottaa ehkä askeleen kaksi, mutta edetään kyllä. Sitten Imirin kanssa rally juttuja ja jotain jääviäkin tehtiin. Niin ja putkea. Kyllä on jotenkin huvittavaa kun Kári ei oikeen irtoo niin sit Imirille voit näyttää jostain 5-7m päästä että putkeen ja toinen menee jo. :D Varmaan jopa kauempaakin menis, mutta sit yleensä väliin tulee jo muuta. Tietysti pojat sai myös leikkiä keskenään. Kiva aamu.
 oli pikkasen upee keli maanantaina

Kävin sitten tallillakin ja mentiin heppojen omistajan kanssa samaan aikaan. Mulla oli Raakel ja oli kyllä hienoa, koska sain sitten ohjeistusta taas pitkästä aikaa. Tekee mulle hyvää, kädet on näköjään alkaneet seilata.. Täytyy ruveta kiinnittään niihin huomiota enemmän. Raakel menikin sitten kivasti kun muakin ohjattiin. päivällä käytiin lenkillä tossa Lotilassa kun aurinko paistoi niin kivasti. Kárihan sit kävi onnessaan uimassa ja sain kivoja kuviakin. Illalla oli sitten partio, joten kävelin koirat Sointulaan äidille kyläileen siksi aikaa. PArtio meni.. hmm.. no on meillä parempiakin kertoja ollut. :D
 marraskuinen uimamaisteri


 nyt lähetään niin meneen täältä..
 jaaa näin lähtee ravistus

ai ettekö te tuukaan?
Tänään meillä on ollut lepopäivähkö. Eli siis melkein lepipäivä. Aamulla tehtiin kyllä ihan kunnon lenkki ja sitten lepäiltiin koko aamupäivä. Päivällä käytiin vain vähän ulkona ja sitten siivosin taas tätä läävää. Nyt tulee niin hulluna hiekkaa sisälle vaikka kuinka pyyhkii ja Kária puenkin. Hetken on taas siistiä täälläkin. Iltapäivällä sitten tehtiin lenkki ystävien luo käymään. Siellä hujahtikin aika tosi mukavasti melkein kahdeksaan saakka. Sitten kotiin ja suihkuun. Nyt sitten rauhallista iltaa vaan.