maanantai 10. maaliskuuta 2014

Meidät on taas haastettu, eli pentuhaaste tässä. :)

Meidät tosiaan Jenni haastoi tällaiseen. :)



Ideana on laittaa kuvia koiran vauva-ajasta ja mahdollisesti kertoa millainen tapaus koiruus oli ikänsä suloisimmassa vaiheessa. Voit myös kertoa hassuja/hölmöjä tapoja, mitä koira omisti pentuna, mistä se kasvoi yli ja mitkä tavat sillä ovat edelleen. Sitten haastetaan kolme muuta koiramaista blogia, joiden blogissa käydään henkilökohtaisesti ilmoittamassa haasteesta.





Imir mun oma kultainen opettaja. Näissä kuvissa se on vielä sellainen ihana pieni, joka tuli luokse kun sitä pyysi ja nukkui sylissä. Imirillä oli aivan ihana tuoksu kun se oli pentu, ja vieläkin joskus on. Luulen että Imir on sellainen tuoksu koira. Imir on ollut varsin rauhallinen jo pentunakin se oli rauhaisa. Siis oli se leikkisä, mutta sillä oli selkeästi jo silloin sellainen asenne, että mitä sä annat mulle jos mä teen jotain sulle. :D Älykäs hauva siis. Imir on opettanut mulle ihan hirveän paljon. Toki joissakin asioissa se on ollut niin helppo, että kuulemma en tiedä mitään millaista on omistaa uros. Imir on tullut pennusta asti toimeen lähes minkä tahansa nelijalkaisen kanssa ja se on ollut aivan ihanaa! Pentuna oli ihanaa olla Imirin kanssa koirapuistossa, kun se tuli (ja vieläkin pääasiassa tulee) kaikkien kanssa toimeen. Ihana nassukka, joka nukkui sohvapöydän kolossa. <3 Enää se ei mahdu, eikä kämpässäkään tällä erää ole tuota pöytää. Oma rakas.




Ja sitten Kári, mun Saksasta tuotu pikku herhiläinen. Näissä kuvissa se on vielä pieni. Enää se ei ole pieni. Se oli pieni ihan mielettömän pienen hetken ja sitten siitä tuli tuollainen upea iso uros. Kári on eloisa, paljon eloisampi kuin Imir. Kárilla on valtava draivi tehdä asioita mun kanssa, on ollut jo pennusta asti. Se ei oo ikinä miettinyt mitä se saa vaan enemmänkin että hei jee me tehään jotain! Kári rakastaa ihmisiä ja on oikea pusukone. Pentuna se oli vähän alligaattorin tapainen, kun välillä unohti että se kieli pitäis saada ensin ulos suusta. :) Kári oli pentuna pehmeä ja kihara, nyt se on karhea ja suora. :D Kári on tuonut mun elämään ihan uuden ilon harrastaa koiran kanssa. Se on myös opettanut edes vähän lisää sitä millaista on omistaa uros. Kári oppi jo pienenä että on parempi antaa Imirin aloittaa kaikki luut, sitten ne on sellaisia kivoja hieman pehmenneitä ja mukavampia pureskella. Oma upea myrkyni. <3

Ja sitten haastan Jonnan, Katjan ja  Jaanan