lauantai 20. syyskuuta 2014

Kukapa sitä ei ajelisi satoja kilometrejä koiraharrastuksen takia. :D

Aloitetaan tuosta syyskuun ensimmäisestä viikonlopusta 5-7.9. Silloin otin suunnaksi Oulun, tosin menomatkalla stopattiin ensin Oksavassa moikkaamassa Imirin kasvattajaa ja Imirin sisaruksia. Ajo sää oli oikein mainio, joten matka Oksavaan taittui ihan yhdessä hujauksessa vaikka ajoinkin matkalla pari kertaa hieman harhaan. :D Perillä meitä odotti aidattu kiva piha, jossa koirat saivat sitten juosta erilaisten kivojen tyttöjen kanssa. Imir ja Kári tuli myös oikein hyvin juttuun Imirin veljen, Vallin, kanssa. Aika kului oikein mukavasti siinä jutellen ja sitten olikin jo aika lähteä ajamaan kohti Oulua ja yöpaikkaa. Oulussa käytiin sitten ensin yhdessä lenkillä, jotta koirat saivat tutustua. Imir tuli odotetusti toimeen, mutta Kária piti yöpaikan leikatun uroksen vähän kyttäillä, jotta ei varasta toisen naista. :D Mutta ihan hyvin tulivat kaikki juttuun ja hyvä niin.
 hymyilevä Imir

 Kaunis siskolikka Folda
 Folda ja Iita
 Folda piti Kárista

 Kaikki neljä sisarusta samassa kuvassa. :D Imir, Vali, folda ja Iita

Aamulla oli sitten mukavan aamulenkin jälkeen matka kohti koulutuskenttää. Siellä raijattiin esteitä ulos. Ensimmäisenä koulutusvuorossa oli muita kuin islantilaisia ja minä sain katsella ja imeä vinkkejä jo siitä. Toisessa vuorossa oli sitten islantilaisia. Kouluttajan oli siis Misa Riiali, jolla itselläänkin on näitä islannin ihmeitä muutama. Kári oli matkasta ja kaikesta häppeningistä hieman jo väsynyt, joten ihan parastaan ei näyttänyt, mutta kyllä se nyt ihan kivasti kuitenkin teki. Koska päivä oli kuuma, toisella kierroksella hypättiin sitten enää medirimoja, ettei käy toiselle liian rankaksi. Oli myös kiva nähdä tuota pohjoisempaa koirakaartia siellä kentällä. Taitavia koiria on tietysti aina kiva katsoa. Suurin osa muista oli vielä enemmän aloittelijoita kuin minä, mutta oli kiva nähdä erilaisia tapoja mitä käyttää sitten joskus tulevaisuudessa ehkä.



Illalta menikin sitten vielä höpötellen ja syöden. Aamulla oli taas kohteena sitten kenttä, mutta hieman myöhemmin ja käytiinkin oikein ihana pidempi aamulenkki koirien kanssa. Siellä oli ihanaa metsää missä Kári sai rallatella ihan vapaana menemään. Ja tietysti uimaanhan piti kanssa päästä. imirkin ihan vatsansa kasteli, taisi olla jo lämmin. Päivä meni sitten katsellessa, en enää osallistunut sunnuntaina itse koulutukseen, mutta katsomallakin oppii aina paljon. Illalla sitten ajelin kotiin yllättävän virkeänä. Luulin että meinaisin nukahtaa joka kohdassa, mutta ei, hyvin jaksoin ajella. Kiitos vielä kaikille Oulun päässä! Kivaa oli.




Viikolla mulla olikin täällä paljon vieraita, kun ensin kävi äiti ja isä ja sitten vielä kummitätikin! Oli ihan huippua kun oli seuraa. Perjantaina sitten vein kummitädin kotiinsa Tampereelle, otin sieltä kyytiin pari ihmistä ja koiraa (ja juu ihan hyvin mahduttiin mun autoon, kolme ihmistä ja neljä koiraa. :D ) Siitä ajeltiin sitten Häijääseen, kohti islantilaisten "kesä"leiriä. Ensimmäinen ilta oli lähinnä majoittumista ja juttelua ja muutama luento. Ihmisiä tuli paikalle pikkuhiljaa tipotellen. Ei ehkä yllättävää että ilta meni melko myöhään.

Lauantaina aamulla pidin sitten ensimmäisen setin rallytokoa ihanalaa märällä nurmella. Onneksi olin varustanut itsein kumisaappailla niin säilyi sukat kuivina. Koulutus sujui oikein iloisissa tunnelmissa ja monelle taisi taas tulla ihan uusi laji mukaan kuvioihin. Toisessa koulutuksessa oltiin sitten Kárin kanssa mukaan, me mentiin vepeen! Vepe rantaan oli sellainen 10km matkaa eli ei kun koirat autoon ja matkaan. Ja kyllä oli muuten hieno kokemus!! En olisi ikinä uskonut että tuo hyppää veneestä mihinkään, mutta niin vain pompsahti veteen ja ui luo! Hieno hieno elukka. :D Toisena harjoitteena olis ollut veneen vetäminen, mutta Kárin mielestä vetoköysi ei ollut kauheen hyvä lelu ja tää ei onnistunut ihan niin hyvin. Kolmas kokeilu oli sitten hukkuneen pelastaminen ja ajattelin että ei tääkään varmaan kun ei se venettäkään. No höpönlöpöt, sinne se meni viivana ihmistä pelastamaan ja hienosti toi rantaan asti! vähänkö oli hienoa nähdä tuollaista! taisipa monen muunkin koirat yllättää tässä lajissa positiivisesti.


 näin tullaan veneestä!

 hukkuvan tuonti rantaan
ja sitten vähän kokeneemman koiran osaamista, Udi

Ruuan jälkeen menin sitten hakuilemaan. Ajatuksena oli ollut ottaa Kári, mutta tasapuolisena omistajana pääsikin Imir tekemään, tosin liinassa, mutta kuitenkin. Ihan hyvin se haki, mitä nyt selkeästi oli hieman ärsyyntynyt perässä tulevasta liian hitaasta emännästä. :D Metsässä sitten tuli tietysti kykittyä itsekin maalimiehenä muille. Kivaa oli ja onneksi hirvikärpäsetkin arvostivat enemmän muita kuin minua. Sitten oli vielä iltapalaksi makkaraa ja muurinpohjalettuja. nam! Myöskin tietysti saunassa piti käydä ja taas ilta venahti jutellessa tuttujen kanssa, mutta niinhän sen vähän niinkuin kuuluukin.

Sunnuntaina oli sitten vielä yksi koulutus setti rallya. Sekin meni oikein hyvin, uroksilla vain rupesi väsymys ja hajut jo hieman näkymään. Sitten leirikisailtiin sekä koiran kanssa menossa että omistajan älykkyydessä. Hauska kisa kaiken kaikkiaan. Ruuan jälkeen oli kotiin lähdön aika, mutta jäätiin vielä pienellä porukalla vähän tekemään hakua ja jälkeä. Nyt pääsi Kárikin hakuileen ja hyvinhän tuo karvajamppari sitäkin teki. Imir oli niin väsynyt, että sen kanssa en enää ottanut. Kiva lopetus kivalle viikonlopulle. Kotimaktalla olikin autossa sitten varsin väsynyttä sakkia, mutta turvallisesti päästiin kotiin asti.
 syksypojat

Tämä viikko onkin mennyt aika rauhaksiin, mitä nyt torstaina käytiin meille uusissa maastoissa, joka olikin ihan kiva. Kária pystyi pitään huoletta irti ja sääkin oli kiva, joten mitäpä muutamasta hirvikärpäsestä.

torstai 4. syyskuuta 2014

Imir 5v.

Minun ihanainen ensimmäinen koira, oma rakas Imir tänään 5 vuotta! On ihan uskomatonta että tätä päivää voi viettää iloisissa tunnelmissa. Kun Imir 1,5-vuotiaana kuvattiin, oli ennuste että jos nyt ehkä juuri ja juuri 5-vuotiaaksi elää. No tuossa se on edelleen terve, iloinen ja älykäs itsensä ja juuri kesällä antoi lääkäri vielä ainakin pari vuotta lisää, jos lihaksiston saan pidettyä kunnossa. En voisi olla iloisempi. Imir on opettanut mulle ihan kaiken ja Kárille toiminut loistavana esimerkkinä miten toisiin koiriin suhtaudutaan ja miten käyttäydytään. En olisi voinut saada parempaa koiraa mistään! Onnea siis mun välillä liiankin fiksulle suklaanenälle!

Synttäreiden kunniaksi käytiin lapsien siliteltävänä kun koululla jaettiin maanantaisen yleisurheilukilpailuiden palkinnot. Molemmat koirat olivat todellakin edukseen ja lapsilla oli oikein mukavaa. Ja koiratkin kivasti väsyivät kun oli paljon uusia ihmisiä ja silittäjiä.

 muistelukuva kun se olo ihan pieni. :)

 ja tänään <3

maanantai 1. syyskuuta 2014

Kisailua, matkailua ja koirakavereita

Taas on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. :) 16.8 meillä oli agikisat Pietarsaaressa ja sinne oli tulossa tuttujakin. Paikalla oltiin hyvissä ajoin ja koirat pääsi ihan hyvälle lenkille ja sitten katselemaan matalampia luokkia. Kári oli menossa kahdelle radalle. Eka rata oli hyppäri ja se tutustumisessa vaikutti oikein kivalta radalta, mutta kappas kappas kun taas onnistuin kössimään ne kepit. :D Aika oli kuitenkin varsin hyvä ja tällä radalla ihme kyllä 5 virhettä riitti kolmanteen sijaan. Toinen rata oli sitten agirata ja sekin vaikutti ihan siltä että selvitään. Radalla Kárilla oli energiaa vaikka muille jakaa ja sen jättämisestä alkuun ei kyllä oikeen tullut mitään. Tällä radalla kepit meni hyvin ja oikein, mutta puomin alastulo kontaktin tuo sitten pomppasi yli! Ei ole sellaista ennen tehnyt, mutta onpahan jotain uutta mitä reenata. :P Tuo toinen rata tässä mukana videona Ratojen jälkeen juttelin vielä ummet ja lammet muutaman issikkatutun kanssa ja sitten mäkkärin kautta kohti kotia. Sunnuntai sitten vietettiinkin hyvin kotoisasti ja tylsästi kotona.

https://www.youtube.com/watch?v=SmiIgoc8CwY
 kisapaikalla
 rotukaverit
 Kárin palkinnot. :D

 hienosti se meni hyppärilläkin


Seuraava viikko menikin rauhaksiin töissä ja kotona, torstaina käytiin taas siellä paremmilla poluilla lenkillä. Ainoa mitä tein niin laitoin kotia nätimmäksi ja pakkasin. Perjantaina olikin sitten vauhdikas kotiin tulo, lenkitys ja ei kun auton rattiin ja kohti Pirkanhovia. Me lähettiin Kárin kanssa Tallinnaan. :D Äiti tuli hakemaan Imirin Pirkanhovilta hoitoon ja me astuttiin sitten bussiin. Matkaseura osoittautui oikein hyväksi ja pian olinkin tutustunut ihanaisen Hillan (volpino italiano) omistajaan. Helsingistä mukaan tuli vielä muutama lisää. Mulla oli hytti, joten Kárikin pääsi mun kanssa laivaan. Tallinnassa mulla meinasi hetken olla vähän jännäri, kun en nähnyt bussia missään. Onneksi se sitten löytyi ja päästiin jatkamaan matkaa hotellille. Siellä vielä pieni lenkki ja nukkumaan. Yö oli vähän levoton, koska hotellissa oli paljon koiria ja melkein koko ajan joku haukkui jossain ja koska Kárikaan ei ollut kovin väsynyt, piti sen sitten rampata huoneessa kuuntelemassa...
 laivalla mennessä

Aamulla sitten lenkille ja sitten aamupalalle. Aamupala oli varsin hyvä! Siitä sitten kamat bussiin ja vielä Kárille lenkki ja kohti näyttelypaikkaa. Paikkana ollut urheilukenttä oli kyllä ihanteellinen alue. Nurmi oli tosi hyvässä kunnossa ja kehät hyvän kokoisia. Lauantaina meidän tuomarina oli Henrik Søeborg tanskasta. Herra oli varsin tarkka ja mietin jo että mahtaako siltä mitään saada. Tuomari oli kuitenkin todella mukava ja kävi kyllä koiran hyvin tarkkaan läpi nenästä hännänpäähän. Myös anturat katsottiin. :D Koiralle oli ystävällinen ja kohteli niitä kauniisti. Olinkin oikein otettu kun saatiin kaikki! Eli hienosti sitten Kári oli ERI SA PU1 SERT CACIB ROP ja tuli näin muodoin sitten Viron muotovalioksi. Hakemuksen sai täyttää paikan päällä ja maksaa myös, ruusukkeen sai heti mukaan, mutta todistus tulee kuulemma kotiin. Ryhmiä odotellessa alkoi sitten sataa... Ja sitten ryhmiä keskeyteltiin kun odoteltiin josko loppuisi satamasta. Me odoteltin ryhmää 5 koska Kári ja Hilla olivat sinne menossa. Ihanasti juuri ennen ryhmän 5 esiarvostelua sade loppui! Pääsin kuivana koko ryhmä touhun läpi. Ei sijoituttu, mutta käytiinpähän näytillä. Hotelliin mennessä pysähdyttiin kaupassa, josta vähän evästä mukaan. Illalla vielä vähän lenkkeilyä ja nukkumaan. Tää toinen yö menikin paljon paremmin, kun oli aika paljon väsyneempi.

 lauantain saamiset
 ja näin me mennään ryhmäkehään!


Aamulla taas sama systeemi ja kohti näyttelypaikkaa. Tänään meidän tuomarina oli Slovenialainen Spela Briski Cirman. Oli melko nuori tuomari ja jotenkin odotin että ei mitään näistä tiedä, mutta hirveän varman oloinen oli siitä mitä halusi. Kári oli oikein kivasti taaskin kehässä ja kaikkihan sieltä tuli. ERI SA PU1 CACIB ROP. Että melkoisen hyvin meni tämä reissu. Tokikin Kári oli ainoa islantilainen, mutta pakkohan mitään ei silti ole antaa, jos ei koe tarpeelliseksi. Tyytyväinen olin myös seuraan. Hillan omistaja oli mitä mukavin ja myös samassa bussissa ollut whippetin omistaja oli oikein mainiota seuraa ja kuvasikin meitä sunnuntaina. Sunnuntaina ei jääty ryhmiin, päästiin sitten satamaan syömään. Käytiinkin kolmestaan syömässä oikein maittavat pastat ja sitten hain Kárin bussista mukaan. Meillä oli taasen hytti. Hytissä hetki vielä turistiin ja sitten nukkumaan. Kotimatka menikin pääosin nukkuessa. Pirkanhovilla oli äiti Imirin kanssa vastassa ja sitten koirat omaan autoon ja 2,5h matka kotiin. Pikkaisen meinasi vähän väsyttää kotona. :D Mutta hieno reissu kaiken kaikkiaan ja nyt vaan jossain vaiheessa sitten hakemaan se viimeinen CACIB jostain.
 Kárin mielipide huonoista nameista.
 joskus meistäkin yhteiskuva tuomarin kanssa
 Kári ja whippet poika Jymy


 Palkintokuvia ottamassa

Yllättäen maanantaina olin töissä kuin pystyyn kuollut, mutta jotenkin siitäkin selvisin. Maanantai iltana alkoi sitten sataa ja sitä jatkui taukoamatta keskiviikkoon asti... Kaikki kengät sitten olikin kivasti märkinä, kun mitkään ei enää oo vedenpitävät ja luulin että en omista saappaita. Olinkin jo päättänyt ostaa saappaat seuraavana viikonloppuna kun koskiin menisin. Täällä ei paljon tartte viikonloppua olla, hieman liian tylsää. Eli kun sateista selvittiin ja kengät saatiin kuivaksi oli perjantaina auton nokan suunta taas Valkeakoski.

Lauantaina sitten taas pakkasin koirat autoon ja otin suunnaksi Tervakosken. Mentiin turisteiksi näyttelyyn. Siellä oli oikein kiva määrä islantilaisia 16 kpl. Hyvin päästiin parkkiin ja suht lähellekin kehää vielä. Sää oli myös oikein kiva. Sieltähän laidalta löytyi sitten tuttuja ja juoruiluksihan se meni. :D Kehä alkoi ihan hyvissä ajoin. Junnupoikia olikin aimo kasa 6kpl. Kuitenkaan mitään örinää ja ärinää ei kehässä näkynyt. Itsekin pääsin sitten paras uros kehässä koiran remmiin, kun yhdellä kasvattajalla oli kolme koiraa paras uros kehässä. Itselleni sain hänen hienon veteraani uroksen. Siinä sitten painettiin monta kierrosta juosten ja sitten vielä pari kierrosta lisää. Ainakin sai sitten juosta koko rahan edestä. Tämä vetsku olikin sitten paras uros, vaikka ei mun kanssa ihan niin hienosti esiinnykään kuin omistajansa kanssa.
 kaikki kuusi junnupoikaa
 ja neljä parasta
 Ihanainen Isla, ROP ja RYP3!
VSP ja ROP-VET
Sitten sai hetken taas katsella narttuja ja sitten saikin taas juosta paras narttu kehässä monta kierrosta, taaskin remmin päässä veteraani! Tällä erää sijoitus nartuissa neljäs. Kun kehä oli ohitse ja kaikki olivat hakeneet kaikki palkinnot oli vuoro siirtyä Imirin hierojan luo jatkoille. Mukaan kävin noutamassa hiukan jätskiä ja limsaa. Sinne tuli sen verran paljon nuori uroita, että päärin jättää omat pojat alkuun autoon. Nuoret pojat tuli varsin hyvin juttuun, vain kerran saivat alussa vähän vettä niskaan. :D Sen jälkeen elo olikin sopuisaa ja leikki maistui. Kun pari näistä nuoremmista lähti kotiin, päästin omat pojat sekaan. Imir veti omalla tyylillään pisin reunoja suu käyden, mutta Kária piti välillä vähän komentaa jättämään nuoremmat rauhaan. Aika vähällä kuitenkin pääsi ja hienosti Kárikin oli. Mielestäni meni yllättävänkin hyvin, siihen nähden paljonko eri laumojen uroita oli paikalla. Kun kaikki muut sitten kotiutuivat jäätiin me vielä saamaan Imirille hieronta. JA kyllä tuo nauttikin <3.
 vesisuihkun jälkeen

 hulinaa riitti
 Solin mielestä sitä oli joskus liikaakin
 ja näin sitä mennään

 Imir <3
 ja näin toisaalla ja toisaalla.. :D

 sunnuntain seikkailijat


Sunnuntaina sain sitten vielä Valkeakoskelle lenkki seuraa Abbasta ja Nöristä. Käytiin korkkiksella ja ilma suosi taas. Siinä meni iloinen 1½ tuntia jutellen ja juoruten ja koiria katsellen. Oli tosi hauskaa että Kári pääsi irti leikkimään ja menemään molempina päivinä, täällä kun ei ihan aina voi. Muuten sunnuntai meni rauhaksiin kotona syöden ja pelaillen ja saunoen. Sitten pitikin taas suunnaksi ottaa Lehtimäki ja koti. Hirveän ihanaa oli että tänään meillä oli yleisurheilupäivä, niin ei tarttennut olla sitten ihan niin tsempattuna töissä. Ja valtavan kiva päivä meillä oli tänäänkin. Ensi viikonloppuna onkin sitten suuntana Oulu ja uudet kujeet. :)