lauantai 28. joulukuuta 2013

Sinne meni joulu, uutta vuotta odotellessa

Jouluaaton aloitin oikein reippaasti viemällä karvanassukat kahden tunnin lenkille sateeseen. Aamu oli kyllä suoraan sanottuna vähän ankea sään puolesta, eikä ihan heti tullut joulufiilistä, ja täytyy myöntää että koirille tuli pikkasen avauduttua, kun repäsivät mut melkein kumoon jonkun helkutin pupun takia. Mutta eipä siinä kyllähän se joulumieli sieltä sitten tuli. Lenkin jälkeen kävin tallilla vähän jouluratsimassa Retua. Siinä tuli sitten juttua ja tajusin, että Retu on kuulunut mun elämään enemmän ja vähemmän jo seitsemän vuotta. Tuo upea, hieno, iso musta eläin, joka aina välillä antaa enemmän kuin vähän harmaita hiuksia. :) Ratsastelun jälkeen rauhoituin ihan hetkeksi katselemaan joulurauhaa Suomen Turusta. Sielläkin näytti satavan, sen verran oli porukalla sateenvarjoa mukana. Joulurauhan jälkeen otettiin koirien kanssa suunnaksi porukoiden koti. Siellä meitä odotti äiti ja sen kanssa sitten odoteltiin niitä oikeasti joulurauhassa läsnäolleita kotiin.
 piparihaasteen alku meni ihan hyvin

Koska odotteluaikaa oli ihan riittämiin piti keksiä jotain tekemistä, joten otin osaa piparihaasteeseen koirien kanssa. Tarkoitus siis oli, että koira pitää piparia suussa ilman että syö sitä. Piparin kanssa makoilu toimi hyvin, mutta suussa pito sit ei. Imir hotkas piparin niin nopsaan että ei ehtinyt juuta sanoa. Kárilla sujui paremmin ja sain jopa yhden sotkuisen kuvankin toisesta pipari suussa. Toki ongelma varmaan on että me ei oo ikinä reenattu pitään mitään suussa. Mutta hei onpahan jotain tekemistä jos haluun opettaa jotain noille. Sitten otettiin lisää kuvia koirista, tonttulakkien kanssa tietty! Mun koirat ei ihan hirveesti arvostaneet tätäkään kuvaussessiota, mutta jotain kuvia sentään sain.
 lopputulos ei ollut kummoinenkaan... :D

Kun sitten Turusta tulijat pääsi kotiin syötiin. Kaikkia ihania jouluherkkuja oli ja ähkyhän siinä taas tuli. Mutta kai nyt kerran vuodessa saa? Sitten vähän pelattiin ja saunottiin ja pelattiin lisää. JA tietenkin syötiin lisää. :D Koiratkin pääsi vielä pariin otteeseen ulos ja kyllä ne rauhassa oli muutenkin. Yöllä vielä käveltiin sitten kotiin haukkujen kanssa. Yhteensä ne ulkoilivat sitten reilu 5h tuntia jouluaattona, että ei huono ei.

Joulupäivä alkoi hieman rauhallisemmin ja lenkkikin kesti vain 45min. Sitten tallille taas nauttimaan ratsastuksesta. Talleilun jälkeen sitten ystävien luo, mitäs muutakaan kuin syömään ja pelailemaan. Pelattiin sellaista uutta peliä (siis mulle uutta) kun IKnow. Ei yhtään hullumpi, joskin kysymykset oli välillä kovin outoja. Siitä sitten porukoille jatkamaan pelailua perheen kanssa. Koirat oli selkeesti eilisestä väsyneitä ja päivä menikin varsin rauhaksiin. Kiva niin, koska satoi enemmän kuin aattona.
 Me ollaan hei ihan super ILOISIA tonttuja.. prkl..


Tapanina sitten suunnattiin taas aamusta porukoille ja lähdin Kárin kanssa lenkille korkkikselle. Siellä se sai riekkua ja hankkia kivan suo kuorrutteen sitten. Ketään ei tullut vastaan ja riekkumis aikaa oli ehkä noin tunti ja sit ½ siirtymään sinne ja kotiin. Imir pääsi sillä aikaa äidin kanssa fleksilenkille. Ruokaa olikin jo melkein ikävä tuon lenkin jälkeen. :D Siinä meni sitten iltapäivä kivasti vielä pelaillen, kunnes oli aika viedä veljeni junalle ja mennä itse kotiin rauhoittumaan.
revittäis tässä vähän sikaa. :)

Eilen oli taas talleilu päivä ja lenkkeily päivä ja joo kaupassa piti käväistä, jotta oli jotain mitä syödä. Kummia ei tehty, katsoin vain noin 4h ylpeyttä ja ennakkoluuloa yle teemalta. On se vaan niin hyvä! Ihan alkua en nähnyt kun olin vielä ratsimassa, mutta oli kyllä ihana vaan lekotella ja katsella hyvää ohjelmaa. Kyllä vaan Colin Firth on ainoa oikea Mr. Darcy! Tänään sitten on taas aamu aloitettu reippaalla parin tunnin lenkillä sateessa (jei..) Sitten vähän partiojuttuja ja kaupassa käyntiä. Nyt tässä sitten tultiin juuri porukoille, jotta pääsee taas saunaan. Ihanaa kun voi mennä tuollaisen ikävän sään jälkeen vähän saunaan rentoutumaan. Uuutta vuotta sitten odotellessa tehdään vielä ainakin huomenna reissu Sastamalaan!

maanantai 23. joulukuuta 2013

Rauhallista joulua!


Joulu tulee, missä lumi?

Niin ei oo lunta enää ei. Niin oli kaunista vielä ennen messaria, mutta nyt on vaan pimeetä ja kuraista. Tosi nuivaa.. No säästä huolimatta on jotain haukkujen kanssa tehtävä. Viime maanantaina käytiin sitten Tampereella. Sain kaverini mukaan, joka asuu siis Sveitsissä, mutta tuli nyt jouluksi Suomeen. Samalla kaavalla mentiin, että ensin koirapuistoon, jossa suurin osa ajasta oltiin ihan vaan me ja sit tuli sellainen kiva tyttökoira, sitten kaupungilla kävelyä ja sitten vielä koirakahvilaan. Koirakahvilassa kävi tällä erää vain yksi toinen koira, mutta onko se ihme, kun oltiin siellä maanantaina keskellä päivää. :D Muuten siinä kyllä kävi ihan kivasti porukkaa syömässä keittoa yms. Imir otti taas hyvin lunkisti ja Kárikin oli rauhallisemmin kuin viimeksi. Illan saikin sitten olla rauhaksiin, kun pojat oli väsytetty kaupunkikierroksella.

Metsässä oli, no lievästi pimeetä kuvat. :)

Tiistai, keskiviikko ja torstai meni ihan perus lenkkejä tehden. Nyt ollaan agista tauolla ja päätin, että ollaan myös koulutustauolla ainakin jouluun asti. Katsellaan sitten lisää sen jälkeen. Jos vaikka alkais tottistelemaankin vähän tuon Kárin kanssa.. ehkä ehkä. Imirin kanssa on kaikki vähän jäänyt. Tehdään joskus jotain pientä ja opetellaan sormia, mutta kun jotenkin siitä alkaa nähdä, että istu-maahan-istu tai mikä vaan vastaava hissiliike on pahasta. Ei tykkää. Eli ei voi tehdä. Sama homma jos koko ajan istuskellaan ties millä askeleella. Joten tehdään näitä hyvin rajoitetusti. Tällainen kostea ja tuulinen sää varmaan tuntuu myös tuolla nivelrikkoisissa lonkissa. Valitettavaa, mutta sen kanssa on elettävä mitä luonto on antanut.

Torstaina jätin Imirin äidille, kun perjantaina oli mulla ja Kárilla aikainen lähtö. Mentiin Turkuun ja ensin reenkamun luo. Otin sen ja Jomin kyytiin ja mentiin metsään ensin lenkille. Ajattelin että niin olisi parempi, kun ei olleet poissut tavanneet toisiaan vähään aikaan. Metsässä poissut juoksikin ihan kivasti keskenään ja erikseen ei mitään ongelmaa. Metsässä näkyi kyllä hyvin myrskyjen tuhot. Siellä oli puu poikineen kaatunut. Siinä pyörittiin ehkä noin 45min ja sitten reenikamun pihalle vielä leikittään poikia. Pahimmat matkahöyryt oli päästelty, joten suurimmaksi osaksi leikit sujui hyvin. Painileikeissä tuppasivat pojat vähän kuumumaan ja pientä ärinää oli, joten ne sitten meni pannaan. Onneksi leikkivät ihan hienosti myös littaa ja lelunvetoa. Siinä hurahti yhteensä 2½h ja sitten pitikin lähteä kauppaan.
 painissa tunteet välillä vähän kuumui..
 onneksi on olemassa vetoleikki!

Kaupan jälkeen oma kummitäti kyytiin ja kohti serkun residenssiä. Oli aika vuoden piparitalkoiden! Meitä oli siellä sitten ihan kiva määrä, kun serkulla on kaksi lasta (teinejä jo), sitten tuli myös kaksi muuta serkkua lapsineen, myös minun kummipoika. Yhteensä sitten oli lapsia 7 tosin yksi on vasta parin kuukauden ikäinen, joten ei vielä ottanut osaa leipomiseen tai koristeluun. Meillä tuo pipareiden tekeminen on vähän sellainen isompi proggis. Ei mitään tehään muutama, vaan tehään paljon ja sitten koristellaan oikein urakalla! Kun parina vuotena oon tehnyt Imiriä ja Kárinkin, niin tällä erää päätin sitten tehdä jotain muuta. Ja koska Imir oli vielä kerran menossa hierottavaksi, niin päätin tehdä hierojan koirat! Niistä tuli suhteellisen hyviä, varsinkin onnistui hänen islannintuontinsa Sól. :) Valitettavasti matkalla Turusta Valkeakoskelle, yhden haukun etujalat katkesi, mutta päätin antaa senkin silti hänelle.
 kyllä pipareita voi myös maalata!
 neljä kiloa taikinaa myöhemmin

Piparitalkoot kestävät noin keskimäärin 6 tuntia. Ja koska lapsia oli ja ne vaihtoi vähän väliä paikka, piti Kárin tietenkin niitä vahtia koko ajan. Nukkua ei voinut. Toki Kári kävi "isien" kanssa lenkillä, myös terassilla glögillä. :D Kun sitten siinä 20.00 maissa lähdettiin veljelle ja mä kävin vielä hakemassa iltapalaa, niin kuulemma oli Kári nukahtanut lähes heti kun sisälle pääsi. Aamullakin sain nukkua jopa ihan seitsemään asti, niin väsynyt oli karvainen kakara. Lauantaina vielä toimittelin pari lahjaa ja sitten veljen kanssa kohti Valkeakoskea. Imirin ja Kárin jälleennäkeminen oli kyllä taas riemuisa.. Vähintään oltiin vuosi oltu poissa ja silleen. Kävin itse siinä vielä tallilla ja saunassa ja sitten kutsuikin jo koti. Hyvin pojat nukkuivat kyllä nytkin.
 tarttee olla kunnolla kaikkee, että voi tehä kaikkee!
 pari niistä väreistä, joita oli käytössä
Sól, Varda, Hekla ja Skirnir, alusta olis voinut olla parempi niin sais jotain selvääkin...
 väsynyt lapsipaimen
kummipoissu <3
Sunnunainakin oli kivaa tiedossa, kun Imir meni hierontaan. Siellä taas saivat ensin leikkiä ja painaa menemään, vaikka sää olikin, no ei niin kaksinen. Sitten vähän huuhdottiin koiria ja annettiin niiden kuivua siinä ohessa, kun juteltiin ja glögiäkin sain. :) Imir kyllä selkeästi nyt nautti hieronnasta, eikä tainnut liukkaudesta huolimatta kovin pahoja jumeja olla, kun melkein nukkui siinä. Vain kerran meinasi nousta. Hyvä niin, seuraava hieronta kerta voikin sitten olla vasta ensi helmikuussa. Josko sitten olisi luntakin jo.
 sateesta ja hämärästä johtuen kuvat on ö-luokkaa..

 mutta kivaa oli kaikilla!

Tänään olen lähinnä vain kironnut tätä kuraa ja sadetta ja käynyt viimeiset joulutoivotukset viemässä ja pakko oli mennä ostaan uudet kengät kun vanhoista meni pohja rikki. Ei ole mikään normaalin ihmisen kauppapäivä tämä. Ihan hulluna väkeä liikkeellä. Onneksi ei monessa kaupassa tarvinnut käydä. Nyt kun vielä saisi tiskattua, niin voisi alkaa odotella huomista ja sitä oikeeta joulua. Eiks ni? (mutta mustaa joulua tänä vuonna, ei kiva ei.. :( )

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Pohjoismaiden voittaja 2013 ja kaikenlaista muuta pientä.

Viime kerrasta on taas hurahtanut aikaa vaikka kuinka! Koska en enää ihan muista kunnolla kaikkea niin aloitetaan itsenäisyyspäivästä. Käytiin silloin Kárin kanssa agilitykisoissa! putki ja hyppy -luokassa mutta anyway, kisat ku kisat. Mentiin rata kahteen kertaan, ihan harjoituksen vuoksi. Me mentiin rata maksina ja esteet oli juurikin 55 mitä on reeneissäkin menty. Eka kierros oli tosi nopea, mutta kämmäsin ohjauksessa yhdelle putkelle ja ohihan tuo meni.. Eli hylsy siitä. Tokalla kiekalla kaikki meni hyvin, mutta ei ollut vauhti ihan sama kuin ekalla. Hienosti puhdas suoritus kuitenkin. Tällä tokan kierroksen radalla oltiin sitten neljänsiä 15:sta koirasta. Eli ei huono ei. Suurin osa muistakin veri kaksi rataa, joten ei ees voi siihen vedota. Olin kyllä valtavan ylpee Kárista. Oli myös ihan huippua nähdä kun yksi tyttö veti tuon radan irlanninsusikoiralla. :D Vähän erilaista putkiin menoa heillä kuin muilla.
 sisko ja sen veli
 ihan parasta posetusta. Abba, Kári ja Kúra
 Pikkuinen Musti olisi mielellään ottanut Imiristä kaverin
yleistä hyörinää
7.12 käytiinkin sitten islisten lenkillä Hervannassa. Oli ihan mielettömän kivaa, että myös Kúra oli mukana. Samaten mukana oli pieni Musti, vasta noin 4kk vanha pentunen. Muuten oltiin samalla porukalla kuin yleensäkin. Seitsemän koiraa siis mukana. Lenkki meni siinä lörpötellessä ja Kári sai leikkiä tyttöjen kanssa ja Imir sitten poukkoulla remmissä. Islisihmisten kanssa on aina ihana viettää aikaa. Yritettiin ottaa koirista yhteiskuvaakin, mutta ei siitä mitään tullut, aina joku hävis paikalta kun toisen sai istumaan. Hienoja sohelluskuvia tuli kyllä monta. :D Lenkin jälkeen käytiin vielä Kúran ja Abban ja Nörin omistajien kanssa vähän turisemassa Toijalan ABC:llä. Kyllä oli vaan niin mukavaa!
 leveeee hymy!
 Tässä kuvassa on kaikki 7 haukkujaa
 tässäkin melkein. :D

Tää viikko on mennyt vahvasti työpainotteisesti, joten pääasiassa on vain ja ainoastaan lenkkeilty. Tosin kyllä ihan pitkiäkin lenkkejä on vedetty. Tiistaina oli viimeiset tämän vuoden ohjatut agireenit. Ne meni, no sanotaan nyt että ne meni. En kaatunut ja Kári oli ihan hyvä, minä  olin ihan pihalla, koko ajan. Ei hyvä. :D Lähinnä muuten koko viikon vain odotin että tulisi jo lauantai!
 lenkkiräpsyjä
 oli niin kauniisti lunta

 kohta kuolee päästäinen...
no helkutti, katos lumeen..
Ja kun se lauantai sitten tuli, oli lähtö ihan silleen ajoissa puoli seitsemän maissa Kárin kanssa kohti Ryttylää. Siellä Kári sai hetken juosta hierojan pihalla, kun odoteltiin muitakin kyytiläisiä saapuviksi. Meitä olikin sitten ihan auto täynnä ihmsiä ja Kári sai nauttia Sólin seurasta takabaksissa. Helsinkiin ei tuosta kauaa ajanut eikä me mitenkään ihan hirveesti jouduttu ees jonottaan parkkiin. Paikalla olikin jo tuttuja ja siinä hetki alussa pyörittiin ja sitten odottaan kehää. Siinä pääsi tutustumaan myös islantilaisihmisiin Tanskasta ja Ruotsista, mikä oli todella mukavaa. Kehä alkoi ihan ajallaan ja Kári oli heti ekana kehässä Jomin kanssa. Ei ollut junnu-uroita matkassa. Kári ja Jomi sai molemmat ERI, joten sitten vaan kilpailuluokkaan. Jomi vei tällä erää potin kotiin nuorissa, mutta Kárikin sai SA, joten hienosti meni. Avoimia uroita ei ollut ja valioita oli kaksi. Nekin sai ERI:t. Veteraaneja olikin 4 ja ERI sinnekin. Paras uros kehässä päästiin kuitenkin Kárin kanssa neljän parhaan joukkoon, sinne neljännelle sijalle. :D Että hyvä reissu ja vara-sertihän sieltä tuli muistoksi mukaankin. Nartuissa oli todella hieno Tanskalainen narttu mukana, joka jo perjantaina oli ollut ROP, lauantaina uusi se ihan ansaitusti paikkansa ROP-koirana. Tamperelainen valiokoira oli sekä la että su VSP, onnea heille! Tosi paljon oli islisihmisiä tullut myös kehiä katsomaan, joten nähtiin paljon tuttuja, ihan kaikkien kanssa ei edes ehtinyt kunnolla jutella. Ensi kerralla sitten.
yritin ottaa "passikuvia"
 Toisilla vaan tapahtuu siellä silmien takan enmmän kuin toisilla.. :D

Tuolla olisi olllut vaikka mitä kivaa ostettavaa, mutta vähän piti rajoitella itseään. Ihan ei hurjasti ole ylimääräistä rahaa, eikä autossakaan ollut järjettömästi tilaa. Jotain ostin kuitenkin, kuten Kárille uuden heijastinliivin ja molemmille koirille siansaparoita ja häränhäntiä, niitä sai toooosi edullisesti puolen kilon pusseissa! Olin tosi tyytyväinen. Jotain esitellypussejakin sain keräiltyä kotiin viemisiksi. Kotimatka meni leppoisassa tunnelmassa jutellen ja Ryttylässä sai sitten koirat vielä vähän juosta, ennen kuin oli aika lähteä kotiin. Kári ei olis millään halunnut tulla autoon enää, olis mieluummin jäänyt tuonne tyttöjen kanssa. :D Sitten käytiin vain hakemassa Imir äidiltä ja ei kun kotiin lepäämään ja katselemaan ryhmäkehiä vielä netistä, sen mitä ehti nähdä. BIS-kehääkin katselin ja kyllä teki niin pahaa katsoa muutamaa koiraa siellä, en vaan ymmärrä en. Jos koira on oikeesti valtava läski, niin ei kai se voi olla hyvä? Tai "juoksee" vaappuen, kun ei kunnolla tassut toimi... Mutta ehkä mä en vaan ymmärrä. Enkä kyllä haluukaan ymmärtää, ikinä. Hieno päivä kuitenkin kaiken kaikkiaan! Kárin arvostelu sen omalla sivulla.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Tuli lunta!

Viime perjantaina ei ollut kyllä lumesta tietookaan, jonkin verran pakkasta kyllä. Mentiin Kárin kanssa reeneihin ja oli kyllä taas ihan mielettömät reenit. Kári on ihan huippu ja ei näytä kyllä missään tuntuvan että hypätään 55 esteitä. Toki vauhtia on myös tullut lisää ja sitä myötä emäntä on myös myöhässä... plääh. En mä vaan osaa juosta välillä niin kovaa kuin tuon perässä pysyminen vaatis. Mutta kepit sujuu toosi upeesti vasemmalta ja pikkasen paremmin oikealtakin. Keinu sujuu ihan ok, pitäis vaan saada Kári tuleen odottaan keinahdusta ihan inan verran edemmäs. Sitä aletaan sitten keväällä työstää oikeen urakalla. Tälle vuodelle ei tuu enää kuin yhet reenit ja nyt itsenäisyyspäivän menään vähän harjoitteleen taas kisatilanetta hyppy/putki luokkaan. Sitten pidetään joulutauko ja tammikuussa sitten uudella innolla taas.

 maisemat on täällä kyllä upeita

Lauantaina vein sitten koirat aamusta aikaisin äidille ja lähdin kohti Lahtea. Siellä oli sellainen järjestö/yhdistys juttu. Olin siellä siis islanninkoirat ry:n takia. Ihan paljon tuli mielenkiintoistakin asiaa, mutta kyllä välillä taas mietti että on se hyvä ettei tartte enää luennoilla istua. :D mutta paljon opin uutta ja varmasti hyödyllistäkin tietoa. Seurana mulla oli meidän pj, joten ihan yksin ei tarttenut olla. Lahdesta hurautin sitten hyyyyvin rauhallisesti Turkuun. Selkeesti se että satoi lunta ja vettä ja lensi kuraa tarkoitti lähes kaikkien mielestä että sellainen 60km/h on ihan ok nopeus.. Vähän meinas välillä keittää, mutta turvallisuus hei ennen kaikkea. Turussa näinkin pitkästä aikaa opikelukavereita "pikkujoulujen" merkeissä. Oli kyllä ihan huippukivaa! <3
 jotain pientä leikkiäkin

 ja läpystä vaihto!
 välillä osattiin olla ees sinne päin ja välillä.. noo..

Sunnuntaina näin vielä serkkuja ja tätiä ja kävin joulumarkkinoilla. Keli oli lievästi sanottuna tuulinen, mutta tarkeni sentään kierrellä. Sitten pääsin vielä valosalla ajamaan kohti kotia. Porukoille vielä saunomaan ja sitten koirien kera kotiin. Äiti ja isä oli sen verran lenkittänyt hurttia, että ihan valmista kauraa olivat kotona. Hyvä niin, ei mullakaan energiaa sen kummemin ollut. Viikonloppuna oli satanut Valkeakoskelle lunta ja sitä tuli sitten vielä lisää su-ma yönä. Maanantaina olikin upea ilma ja mä päätin viedä karvakorvat Korkeakankaalle lenkille. Sinne on tehty jo vähän latuakin 1,2km meinaan ja tokihan se on osaksi peruslenkin tiellä, joten piti vähän soveltaa. Kári sai painaa vapaana ja sekös taas välillä Imiriä harmitti. Mutta ihan ok tunnin lenkki siitä tuli, kun aina välillä stoppailin kuvaamaan. Tosin juurikaan koiria ei kiinnostanut mulle poseerata... Laskettelurinteen päältä katselin niitä ringin hiihtäjiä ja mietin vaan että mitähän helkutin intoa siinäkin on että hiihdetään ympyrää peräperää toisessa kiinni? Sen verran paljon oli hiihtäjää, että jonossa ne meni koko ajan. Ei sais mua sinne!

 jotain onnistuneempaa posetusta

Tänään on sitten aamulla lenkkeilty ihan reippaasti ja päivällä päätin lenkkeillä kaupungille. En tiedä mihin aika meni, mutta melkein kaksi tuntia oltiin siellä. Kyllä me vähän jotain välillä turistiin vastaantulijoiden kanssa ja hetkeksi pysähdyttiin leikkiin, mutta silti? No ei sillä hyvä vaan että tuli kunnon ulkoilu. Mutta mitään ihmeitä ei nyt oo tehty. Huomenna yritän käydä hallilla viimeisissä itsenäisissä reeneissä tänä vuonna. Täytyy olla vaan aikainen lintu, jotta kerkiää yhdeksään töihin.
Ai sanoit istu? en mä vaan kuullut..