lauantai 24. toukokuuta 2014

Nyt se on tehty, meidän eka kisa startti agilityssä!

Viikot on taas rullanneet eteenpäin. Siivoushommat on vieneet aika paljon energiaa ja sitten nämä helteet. koiratkin on pikkasen vetämättömiä. Toisaalta se on vain hyvä, koska Imirhän tuossa onnistui sitten telomaan tassunsa. Anturassa vekki ja sitä on sitten hoideltu puhdistamalla, rasvaamalla ja suojaamalla lenkeillä. Ihan hyvin se on nyt parantunut, mutta ainakin viikon saa kulkea vielä sukka jalassa. Onneksi viisas koira ei nuole haavaansa, joten ei ole tulehtunut. Toivottavasti ei enää tulehdukaan. Sormet ristissä ja silleen.

Viikolla meillä on menty ihan samaa rataa eli aamulla lenkille (nyt vähän lyhyille kun Imirin tassu) ja sitten töihin. Töistä kotiin, pieni lenkki (ihan sika kuuma) ja sitten vaan ollaan. Tai no oon mä tehnyt tuonne rotumestiksiin kaiken näköistä ja luetteloa erkkariin ja sellaista. Pikkuhiljaa alkaa näyttää ihan hyvältä. Erkkariin mukaan tulevat kamat oon yrittänyt tunkea porukoille, jotta ne oikeesti tulisi sitten myös mukaan.

Kárin kanssa on reenattu lämmöstä huolimatta sekä torstaina, että perjantaina. Molemmat reenit meni tosi hyvin. Jopa kepit ja keinu. ehkä me vielä joskus loppukesästä tai syksyllä uskalletaan ihan agiradalle asti. Ehkä. :D Lauantaina oli sitten koitos edessä ja mä jännitin ihan hulluna. Paikalla oltiin hyvissä ajoin noin kymmeneltä. kisakirjan osto, koiran mittaus ja rokotusten tsekkaus. Sitten koiralle viilennysloimi päälle ja häkkiin varjoon rauhoittuun. Paikalla oli pikkasen lämmintä vain kevyet 30 astetta. phuuh. Rataan tutustumisessa tuli fiilis että ei tämä nyt ihan mahdoton rata ole, mutta voi kun vatsassa tuntui jännitys. Vihdoin sitten oli meidän vuoro. Ekat kolme hyppyä meni hyvin, sitten kepit.. ja niin jos ohjaaja tekisi oikein niin koirakin voisi. Eli lähti hyvin ja sitten mä mokasin ja tuo tuli ohi välistä. Sitten meni miettimiseen aikaa että mitäs nyt? Pitääkö ottaa alusta vai mitä? No vihdoin päätin ottaa alusta ja toisella kertaa meni hienosti.
vanha kuva, mutta aiheeseen sopiva. :)

Sitten menikin tosi hyvin, ihan toiseksi viimeiselle esteelle saakka, jossa vaan huitaisin että tonne päin ja en yhtään katsonut mitä toinen teki. No rimahan sieltä tuli alas, mutta ei haitannut pätkääkään, kun olin vaan niin helpottunut, että me oltiin selvitty koko radasta! Aika virhettä tuli ihan reippaasti ja suurin syy tietysti tuo kepeillä kuppaaminen. Toki muutenkaan Kári nyt ei pistellyt ihan parastaan, mutta en sitten tiedä oliko se mun vika vai kuumuuden vai molempien. Olin kuitenkin toooosi ylpeä meistä. Meitä ei hylätty, rata päästiin loppuun asti ja koirakin jaksoi ihan hyvin helteestä huolimatta. On se vaan aikamoinen ihanuus.

Sitten vein Kárinkin äidin hoiveisiin Imirin seuraksi ja lähdin itse kisoihin talkoilemaan. Siellä sitten menikin oikein lämpimissä tunnelmissa kevyet yhdeksän tuntia. :D Mutta oli kyllä hauskaa. Tuo porukka on oikein mukavaa ja toisaalta kyllähän auringossa on aina välillä ihan kivaa istua ja tehdä, kun onneksi oli lippis ja aurinkovoidetta. Nyt sitten pitää suunnata nokka kohti uusia koitoksia. Rotumestaruudethan on onneksi ihan pian ja seuraavatkin kisat jo katsoin. Nyt vain enää ilmoittautumaan.

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Liitelyä

Viikko sitten viikonloppuna kävin lauantaina pitkästä aikaa ihan vain katsomassa koiranäyttelyä. Tampereen kv oli siis siellä ja koska en halua mun koirien olevan erkkarissa samassa luokassa, niin ne ei nyt sit käy missään ennen sitä. :D Tampereella oli reenikamu kahden haukkunsa kanssa ja vein heille häkin sitten, jotta ei joutunut Turusta raijaamaan. Islikset oli kehän viimeisenä, joten aikaa oli hyvin kierrellä. Ostin siansaparopaloja, kun oli halvalla. Kehä alkoi vain hieman myöhässä ja tuomari vaikutti tosi kivalta. Oli kyllä hauskaa välillä vain katsella (no olihan mulla reenikamun vanhempi koira pidossa, mutta noin muuten). Hyvin esiintyivät kaikki ja myös uusi muotovaliokin tuli. :)

Tällä viikolla on sitten Kárin kanssa liidelty oikein urakalla. Ensin maanantaina oltiin hallilla reeneissä ja ne meni kyllä ihan hienosti. Seuraavalla kerralla pitää sitten mennä lelun kanssa, koira kuulemma osaa jo ja mäkin mukamas, joten sitten lähetään hakeen sitä nopeutta ja varmuutta.. Phuuh... Sitten torstaina oli meidän ulkoreeni ryhmän eka kerta. Tosin paikalla meitä oli vain kolme ja alku melkoista säätöä. Mutta päästiin sitten reenaan ja menihän sekin ihan jees. Kepit oikealta on vielä... vaikeat. Mutta muuten meni hienosti. Perjantainakin oli sitten vielä reenit tuolla kentällä ja ne meni HIENOSTI! Keinukin meni kuin vanhalta tekijältä ja kepit meni hienosti ja ja ja :D Mulla ei varmaan oo mitään huonoa sanottavaa perjantain liitelyistä. Viikko oli siis melko agi painotteinen. Imir sai nauttia oma vauhtisista lenkeistä. Ja tiedän että se oikeasti nauttii kun saa "omaa aikaa".
tää on jo edellisistä, mutta sopi tähän.

Lauantaina oli sitten aamulähtö kohti Sastamalaa. Siellä pojat pääsi ensin vähän juoksemaan parinkin eri nartun kanssa ja Imirkin oikein innostui valkkarinartun kanssa menemään. Mietin jo että mahtaako se ihan nuupahtaa moisesta juoksusta. :D sitten koirat sai autoutua ja rallyiltiin siinä sitten möllikisan muodossa. Kisan jälkeen pojat pääsi vielä juoksemaan ja näytettiin Imirin kanssa muutama voi liike sitten. Sen jälkeen suunta kohti metsää ja hakuilua. Imir meni ensin ja painostuksen alla sitten niin että näkölähdöllä kaksi ja Imir irti ne etsimään. JA kyllähän se hieno hieno eläin ne etsi! Upea se on, kun vaan luottaisi siihen.. Mutta hienot haut teki ei voi muuta sanoa. Sitten tapasin minulle uuden pienen issikka pojankin, hieno musta kaveri. :) Kári teki myös näkölähdöllä ja ihan hyvin sekin teki, ei ihan yhtä intensiivisesti kuin Imir mutta hyvin kyllä. sitten leikkiä pihassa ja makkaraa. Sitten pitikin jo lähteä kotiin. Hienoa oli ja ilmakin suosi. Illalla sain vielä kaverinkin kanssani kiinalaiseen syömään ja oli kyllä niin hienoa nähdä taas pitkästä aikaa <3 Ja kyllä muuten oli väsyneitä koiria.

Tämä päivä tietysti on vietetty äidin luona äitienpäivän merkeissä. Käveltiin sinne ja sitten takaisin, niin siinä tämän päivän osuus liikunnasta ja tekemisestä. Huomenna onkin taas aikainen herätys, noin neljältä.. :D Sain siis torstaista alkaen töitä, siivoojana.. Ja päivähän alkaa siis kello kuusi aamulla ja kun koirat pitää kuitenkin lenkittää niin aikaisia on aamut. Onneksi on kesä ja valoisaa, muuten voisi hieman ketuttaa. Mutta kiva näin, ei tartte tuilla puljata nyt kesälläkään. Heinäkuun loppuun asti teen tätä ja jos sattuisi käymään ihan mieletön tuuri, niin syksyllä saisi sitten aloittaa oman alan töissä.. Tosin tiedä sitten mitä se vaatii.. ei ole ihan helppoa tämä töiden saaminen. Hyvillä mielin kuitenkin nyt. pitäis vissiin taas kamerakin ottaa joku päivä jonnekin mukaan. :D

torstai 1. toukokuuta 2014

Rally-tokon ensimmäisissä virallisissa kilpailuissa 1.5.

Otsikossahan se tärkein kai tulikin. :D Eli tosiaan ilmoitin tuossa keväällä molemmat koirat rally-tokon virallisiin kilpailuihin Ylöjärvelle. Rally-tokosta tuli virallinen kennelliiton alainen laji 1.5 ja tietysti siten ensimmäiset kilpailutkin silloin oli useammassakin paikassa. Tai no ihan ensimmäiset oli yökisat tuolla Ylöjärvellä, mutta niihin en halunnut. En oo parhaimmillaan öisin. :P Aamulla lähdettiin ihan hyvissä ajoin, hain äidin mukaan ja suunta kohti Tamperetta. Kisapaikalle oli ihan suht helppo löytää, vain yhden uukkarin jouduin tekemään. Tapani mukaan olin hieman hermostunut...

Alokkaassa oli 24 koiraa ja Imirin vuoro oli kolmantena ja Kári oli 15. Olin helpottunut kun toivettani oli kuunneltu ja Imir laitettu luokan alkuun. Rataan tutustuminen alkoi 12.30 ja tuomari oli hyvin kannustava Hannele Pirttimaa. Rata oli seuraavan lainen. Lähtö --> istu, maahan --> 270 vasempaan --> juoksua --> käännös oikeaan --> pujoittelu --> normaali vauhti --> koira eteen istumaan, oikean kautta mukaan --> liikkeestä maahan --> vasen täyskäännös (saksalainen) --> 270 oikeaan --> istu, kierrä koira --> spiraali vasemmalle --> maali

Mua jännitti ihan hilppasen kun lähdin Imirin kanssa radalle, olin ihan varma, että se vaan jää haisteleen tai tuijotteleen äitiä. Mutta ei onneksi! Talutin virheitä tuli aimo kasa, joista ensimmäinen siinä kun lähdin juoksemaan, liian hidas komento siis. Seuraava tuli pujoittelussa, mutta tätä en kyllä itse huomannut lainkaan, koira eteen istu yms jouduin uusimaan kun siinä vaiheessa Imir päätti että nyt panta kutittaa hirmuisesti ja piti rapsutella, toinen kerta menikin sitten vähän hitaalla joten myös -1p puutteellisesta yhteistyöstä. Myös saksalainen meni tooosi hitaalla, joten puut.yht -1. Tässä Imir jäi vähän katsomaan äitiä, kun kyltti oli lähinnä sitä kohtaa missä häkki ja äiti oli. Sitten vielä talutin virheet kahdelta seuraavalta kyltiltä. Tossa istu, kierrä koira yritin kyllä olla tosi varovainen, mutta niin se jännitys tekee tepposia. Hienot pisteet Imirille kuitenkin 91!! Kun tulin radalta olin hiukan huolissaan että olin unohtanut tehdä 270 oikeaan, mutta en sitten onneksi ollutkaan. Kyllä äiti yritti vakuutella että tein, mutta en meinannut uskoa. Onneksi tein. :D

Kárin vuoroa joutuikin sitten odottelemaan, ja jännityshän vain nousee kun odottelee.. Kári oli kuitenkin ihan super! Juoksemisessa se tuppaa vähän pomppimaan välillä joten taluttimen kiristymisiä tuli sekä oikeaan kääntyessä että pujoittelussa. Myös liikkeestä maahan kohdassa talutin on päässyt kiristymään vaikka en kyllä ymmärrä miten.. :P Saksalainen meni myös Kárilla vähän haahuiluksi joten siitäkin -1 epätarkasti suoritettu tehtävä. Mutta siis mitkä pisteet! 96 ja melko nopea aikakin. :D Ja Kárin eka kisa! jos ei viimevuoden namimölliä rotumestiksissä lasketa. voi että olin ylpee. Kári oli myös koko joukon viidenneksi paras, mutta vain kolme palkittiin ja tuomarin suosikki, joten ei meille mitään paitsi hyvää mieltä. Olin niin tyytyväinen mun koiriin!

Tuomarin kommentit arvostelulappusessa Imirin radasta oli: Hieno rata ja hienosti ohjasit rauhallista koiraasi. Kárin lapussa luki: Hieno, nopea rata. Eli hai meillä sitten meni ihan hienosti. Ja tälläkin kertaa molemmat hienosti hiljaa odotteli häkissä, tokikin äiti oli sitä myös varmistamassa, mutta silti. Kaikki eivät olleet ihan yhtä nätisti, ulko-oven vieressä oli pari häkkiä, joista kyllä kuului sellaista älämölöä aina välillä että oksat pois. Tai siis kuului aina kun joku tuli sisään tai meni ulos tai muuten oli liian lähellä. En kyllä olis omistajana kehdannut pitää koiriani siinä häiriköimässä kaikkia muita. Koska kyllä meinaan olivat melkoinen häiriö. Onneksi omiani ei haitannut, eikä suurinta osaa muitakaan, mutta kyllä muutama koira reagoi näihin vahteihin radallakin.

Kaiken kaikkiaan meillä oli valtavan hyvä päivä ja näin vielä MES-luokankin issikan suorituksen, joka mielestäni oli ihan ok. Heille kuitenkin valitettavasti HYL, mutta ainakin rata mentiin loppuun asti ja koiralla näytti olevan kivaa. :) JA sehän tässä lajissa on pääasia!