Viikonloppu meni silleen ihan "rennosti" eli toisin sanoen olin töissä. Sunnuntaina onneksi oli aamulla jotain kivaakin kun miitattiin taas islisten kanssa koulunpihalla. Sielä oltiin taas pitämässä vähän mekkalaa ja jotain pientä reeniäkin. Tosin hiljaisempaa tällä erää oli kuin viimeksi. Kiertelin taas Imirin kanssa kahdeksikkoa ja se sujui tosi hyvin. Sitten ehdotin, josko Leirakin haluaisi tehdä saman seuruu harjoitteena. No se sujui ihan loistavasti, joten ainakin namiperso tuntuu olevan. ;) Pientä taukoa väliin ja sitten vähän kehä reeniä. Sekin sujui hienosti. Imirin kanssa on siitä kiva tehä kehää, kun se on tosi varma siinä niin voi hyvällä omalla tunnolla katsella miten muilla menee. Kyllä se Imir siinä hienosti juoksee katsoin sitä tai en. No mielestäni ainakin molemmilla reenikamuilla meni varsin mallikkaasti ja uskon että Leirankin ekat mätsärit tulevat menemään hienosti! Ja ilmakin onneksi meitä sunnuntaina suosi ja saatiin nauttia vielä sulasta maasta ja auringonpaisteesta. :D Sunnuntai iltapäivällähän sitten alkoikin sataa lunta ja sitä sitten tuli koko illan ja kaikki ihana sulamaa peittyi taas lumeen..
Maanantaina tehtiin aamulla sitten ihan reilu lenkki ennen kuin lähdin töihin. Muutamia kuviakin sitten vielä näiden toivottavasti viimeisien lumien kunniaksi otin. Töistä tullessani sateli taas hieman lunta, mutta eipä se niin haitannut, kun suunnaksi otettiin Lieto ja tokoilut. Tällä kertaa ketjutettiin asioita, koska osa näistä on menossa möllitoko kisoihin lauantaina. Mä en oo Imiriä sinne viemässä, mutta reenikamulle meen kuskiksi, jotta hänen islantilaisensa voivat ottaa sitten ensi askeleitaan kilpailuissa. :) Reenit sujui kuitenkin tosi hyvin. Olin suorastaan shokeerattu miten hyvin tuo on oppinut seisomaan ja siinä odottamaan vaikka itse jatkan matkaa. En tiedä missä välissä on tuon oppinut, koska ikinä ei olla onnistuttu noin hyvin kuin tuola. Sitten harjoiteltiin myös esteen ylitystä ja sitten sen taakse seisomaan jäämistä, jotta itse pääsee vierelle. Olin ihan varma, että tästä ei tulisi mitään. No mun ihana fiksu hauvani osoitti epäilyni täysin vääriksi ja hyppäsi esteen kääntyi ympäri ja seisoi kuin patsas, kunnes pääsin vierelle itse! Siis mitä ihmettä!!! :D :D :D Olin aivan ällikällä lyöty ja olen vieläkin. Ei olla edes hypätty mitään yli vuoteen ja nyt ekasta käskystä suih vain ja esteen yli. Voi herranjeekara sentään. :D
Tänään mentiin sitten aamusta sinne rally-tokoon ja jos Imir eilen oli ihan mahtava, niin tänään se oli.. No ihan ok. Käveltiin taas sinne kun ilma oli kiva. Siellä meitä odotti melko pitkä rata, mutta ekalla kerralla Imir teki ihan hienosti. Itse tein muutaman mokan, mutta ei mitään suurempaa kuitenkaan. Toinen kierros oli ehdottomasti meidän paras. Kolmas ja kellotettava kierros oli sitten, noo menihän se. Luulen että Imir oli vähän liian väsynyt ja meidän olisi pitänyt siihen toiseen jo lopettaa. Rupesi vähän hutiloimaan ja ei oikein jaksanut pitää yllä kontaktia kunnolla. Päästiin kuitenkin rata kunnialla loppuun ja tuskin meitä olisi kisoissakaan sillä radalla hylätty, mutta tuskin olis ykköstulostakaan tullut. Hyvä reenit anyways. Kotimatka olikin sitten yhtä matelua. Imir oli sitä mieltä että hän ei kyllä samaa reittiä haluaisi laahustella, joten sitä piti sitten koko ajan vähän nykiä ja innostella, että jos nyt kuitenkin mentäis kotiin...
Jätin sitten Imirin tänne nukkumaan ja lähdin itse käymään tallilla. Ilma oli ihan kiva, joten maastoonhan sitä piti polle viedä. Tosin vaikka ilma oli hieno, oli se varsin vaihteleva ja näin ollen mulla oli vähän väliä kuuma, sitten kylmä ja sitten taas kuuma. Hepalla tuntui kuitenkin olevan kivaa, joten tehtävä suoritettu. Kaupan kautta tulin kotiin ja sitten suunnaksi meidän mamma. Koskapa mun Mamma täyttää tänään 89-vuotta. Sinne sitten hilppastiin tosta Imirin kanssa ja se oli tietenkin oikein innossaan, koska myös meidän äiti ja isi oli sielä käymässä, sekä mun serkku ja sen pienempi lapsonen, reilu vuoden vanha poika. Kuten aina, Imir tuli lapsen kanssa hienosti juttuun vaikka kerran saikin aikamoisen lämäyksen poskeen, kun toinen vähän silitti reilusti. Mitä teki tuo? No tietenkin nuolaisi lasta ja sen jälkeen käveli vähän kauemmas. :D Siinä sitten juotiin synttäri teet ja sitten lähdinkin takaisin kotiin, potemaan mun kipeitä kantapäitä. Täällä mua odottikin sitten sposti, että Hollantiin ei pentuja tule, kyseletkö Saksasta. Ja mitä tein minä? siltä istumalta lähetin spostia Saksaan! huih! Katsotaan mitä sieltä vastataan, josko mulle muuttaakin sitten saksalainen islantilainen tänne kesällä. huijui.. :) Katsotaan jos laitan myöhemmin vielä vähän kuvakavalkadia, mutta nyt ei pysty. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti